Maailmalla yleistyneet pitkät hellejaksot ja kovat talvimyrskyt ovat esimerkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä, jotka lisääntyvät koko ajan ja ovat entistä ennakoimattomampia. Arjen tasolla niistä voi olla seurauksena monenlaisia ongelmia, kuten vesi- ja sähkökatkoksia ja maaseudulla asuvien palveluiden heikentymistä.
Sään ääri-ilmiöihin varautumista ja sopeutumista kutsutaan ilmastoturvallisuudeksi, jota toteutetaan monialaisesti koko yhteiskunnan voimin. Ilmastoturvallisuus on myös kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamista.
Pohjois-Savossa ilmastoturvallisuutta kehitetään Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hankkeen myötä. Hankkeen keskiössä on maa- ja metsätalouden varautuminen ja sopeutuminen sään ääri-ilmiöihin, sillä juuri ne yhteiskunnan sektorit ovat ääri-ilmiöille herkkiä.
– Ilmastonmuutos ei välitä maiden rajoista, joten se vaatii yhteisiä toimia. Ratkaisuja täytyy lähteä etsimään myös täällä Pohjois-Savossa. Mielestämme on tärkeää, että viranomaiset, korkeakoulut ja yritykset tekevät yhteistyötä ilmastoturvallisuuden eteen. Myös arjen turvallisuus eli inhimillinen turvallisuus täytyy huomioida ilmastotyössä. Perinteinen viranomaisten suosittelema malli, jossa kansalaisen täytyy selvitä 72 tuntia ilman yhteiskunnan apua, ei enää välttämättä riitä, vaan meidän täytyy kehittää uusia kansalaistaitoja, kertoo hankkeen yhteyshenkilö, Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo.
Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on edistää kansainvälistä yhteistyötä, rakentaa uudenlainen ilmastoon liittyvä, yritysten henkilökunnalle suunnattu koulutuskonsepti, luoda verkosto yrityksen arkeen sekä kehittää luotettavia tapoja viestiä ilmastoon liittyvistä asioista.
Wuorisalon mukaan Pohjois-Savossa on maa- ja metsätalousalalla erittäin vahvoja yrityksiä ja hyvää pohjaa ilmastotyölle, sillä meillä on paljon kokemusta metsätuhojen hallinnasta ja osaamme myös toimia kylmässä. Maailmalla myös kehitetään nopeasti erilaisia teknologioita, joita on seurattava tarkasti. Pohjois-Savon vahvuutena on vedenpuhdistusteknologia, jolla Wuorisalon mielestä tulee olemaan valtava arvo.
– Osaamisen vienti luo parhaimmillaan yrityksille uutta liiketoimintaa. Olemme luoneet hyviä suhteita sekä YK:hon että EU:hun, jotta voimme auttaa yrityksiä
uusiin kontakteihin, Wuorisalo painottaa.
Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös henkisellä tasolla, jolloin tarvitaan kulttuurista kestävyyttä. Hankkeessa tehdäänkin yhteistyötä myös taiteilijoiden ja kulttuuriammattilaisten kanssa, ja taiteilijat ja tutkijat ovat ratkaisemassa ongelmia yhdessä.
– Meidän täytyy ilmastoturvallisuustyössä sekä oppia toisilta että viedä maailmalle omia kokemuksiamme, Wuorisalo kiteyttää.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (Human Security) -hanke alkoi 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2022.
