Vesi on ainutlaatuinen elementti ominaisuuksiltaan – kaiken elämän ja elämisen edellytys. Sen lisäksi, että se on meille juomavettä ja vesistöt ovat paikka virkistyä, vesi yhdistää kaikkia toimialoja. Maa- ja metsätaloudessa kasvit, puut ja karja tarvitsevat vettä, teollisuudessa käytetään prosessi- ja jäähdytysvettä sekä elintarviketeollisuudessa vesi on osa tuotetta ja vesireitit tarjoavat liikenneväylän kuljetuksille merelle saakka.
– Vesi kietoutuu moneen asiaan, joita on koottu ja avattu Iisalmen reitin Vesivisiossa. Se on kuin kartta, jossa on määritelty kaikkien toimialojen yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi sekä visualisoitu vuorovaikutuksia, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä. Pitkän aikavälin tavoitteena, visiona on ”Yhteisestä puhtaasta vedestä hyvinvointia ja menestystä Ylä-Savoon”.
Tyypillisesti vesistöjä suojellaan, hoidetaan ja kunnostetaan. Suojelu tarkoittaa yleensä rajoittamista ja kieltämistä. Hoitaminen puolestaan on aktiivista tekemistä, kuten niittoa tai hoitokalastusta. Kunnostus voi olla vaikkapa vedenpinnan kertaluontoinen nosto.
Koski-Vähälän mielestä on kuitenkin aika siirtyä laajempaan ja itseohjautuvaan huolehtimisen aikakauteen. Hän pohtii, että veden arvostaminen ja ymmärrys ovat peruste vastuulliseen toimintaan, joka puolestaan konkretisoituu vesistöistä huolehtimisena. Kun saamme vesistä monipuolisesti lisäarvoa eli ne tuottavat meille niin sanottuja ekosysteemipalveluita, me, eli sekä yritykset että kansalaiset, myös pidämme vesistä huolta osana jokapäiväistä toimintaamme.
– Esimerkiksi vapaa-ajan asunnot ovat koko Pohjois-Savossa tärkeä matkailumuoto, joten kaikilla pitää tulla selkäytimestä, miten vesistöjen äärellä toimitaan. Pesu- ja jätevedet käsitellään, kompostoinnit hoidetaan asianmukaisesti ja niin edelleen. Vastaavasti pelto- ja metsäalueilla toimitaan ympäristövaikutuksia alentaen ilman jonkin tahon valvovaa silmää, luettelee Koski-Vähälä. Vesivisiossa maatalouden toimijat asettivat tavoitteeksi kehittyvän maataloustuotannon kuormitusta ja ympäristövaikutusta alentaen. Vastaavasti metsätalous huomioi vesistöt tavoitteena monimuotoinen ja tuottava metsätalous puhtaan veden äärellä.
Veden merkityksen esille nostamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi on julkaistu www.iisalmenreitti.fi-sivusto. Sivusto kokoaa alueellisen vesitiedon ymmärrettävään muotoon sekä nostaa sen esille ja jakaa hyödynnettäväksi. Iisalmen reitti on osa Suomen suurinta Vuoksen vesistöaluetta, joka alkaa Kiuruveden, Vieremän ja Sonkajärven alueilta, joiden vedet virtaavat Poroveden ja Onkiveden kautta Kallaveden alueelle. Pohjavesivarat ovat runsaat, pääosin hyvälaatuiset ja niiden merkitys alueen elinkeinotoimintaan on erityisen tärkeä.
Koski-Vähälä pitää tärkeänä, että vesistöalueita arvioidaan ja käsitellään sopivina kokonaisuuksina, ja Pohjois-Savossa vesistöreitit ovat tällaisia luontaisia tarkastelu- ja toiminta-alueita. Tällöin kunkin toimijan vaikutukset vesistön tilaan ovat hahmotettavissa. Omasta lähijärvestä halutaan pitää huolta, ja sen eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Vastaavasti reittitasolla ymmärretään, että yläpuolisten vesien tila vaikuttaa alapuolisiin ja tarvitaan mahdollisimman laajaa yhteistyötä.
Iisalmen reitin vesistöjen ekologinen tila on pääosin tyydyttävä, ja tavoitteena on hyvä tai erinomainen tila. Koski-Vähälä kuitenkin muistuttaa, että usein konkreettisempaa on pystyä parantamaan vesistöjen käyttökelpoisuutta, kuten vähentämään haitallisten leväkukintojen esiintymistä, mataloitumista tai vinoutunutta ylisuurta kalakantaa.
– Visioon määriteltiin yhteensä 45 toimenpidettä. Huomionarvoista on, että hyvin moni näistä on jo ainakin osaksi käynnissä ilman erillisiä hankkeita. Visiotyön keskeisenä periaatteena on huomata, että vesistä huolehditaan pitkäjänteisesti yhdessä. Tärkeää on eri toimialat yhdistävä ja rajat ylittävä yhteistyö. Ylä-Savo on oma seutukunta ja talousalue, missä on totuttu tekemään yhteistyötä. On hienoa, että vesi yhdistää ihmisiä ja toimijoita, jatkaa Koski-Vähälä.
Sen lisäksi, että laaditun Vesivision pohjalta on koottu pureskeltua vesitietoa Iisalmenreitti-sivustolle, visiotyö ja myös sivusto ovat pyöräyttäneet muita toimia eteenpäin. Näiden pohjatöiden perusteella Suomen ympäristökeskus on laatinut sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman Pohjois-Savon mittakaavaan sekä kohdentanut tutkimusta vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksista Iisalmen reitin alueelle.
– Esimerkiksi Maaningan Luken tutkimusasema on tuottanut alueellemme elintärkeää tietoa nurmiviljelystä, jota Savonia-amk on jalostanut ohjeiksi ja ProAgria jalkauttanut tiloille. Tuloksien pohjalta satoa voidaan jopa parantaa samalla ympäristövaikutuksia alentaen. Näitäkin tietoja on koottu Iisalmen reitin sivustolle, vinkkaa Koski-Vähälä.
Sen lisäksi, että sivusto tarjoaa arvokasta tietoa vesien tilasta eri toimialojen ammattilaisille, se on otettu ilolla vastaan muun muassa opetustyössä. Sivuston tärkein tehtävä onkin sekä välittää tietoa että myös koota laajasti alueen toimijat työskentelemään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Sivusto on koettu olennaiseksi ja tärkeäksi, kun on kaivattu ja tarvittu nopeastikin vesitietoa, iloitsee Koski-Vähälä.