Puolison kanssa yrityksen pyörittäminen on toisille kauhistus ja toisille luonteva osa arkea. Sollertiksen Mika Hoffren ja Joanna Niininen ovat jo vuosia jakaneet yhteisen työpaikan, kodin sekä monia yhteisiä harrastuksia.

– Yhteisissä puuhissa parasta on, että aina riittää jutun juurta. Keskustelemme paljon töistä ja harrastuksista, mutta tietysti myös haaveista ja elämänmenosta, Niininen kertoo.

Sollertis on digimarkkinointi- ja IT-palveluyritys, jossa Hoffren toimii yrittäjänä ja teknologiajohtajana. Niininen puolestaan luotsaa yritystä toimitusjohtajan roolissa. Varsinaiset työpäivät ovat usein niin täynnä käytännön tekemistä, että suuret linjaukset tehdään yleensä kotioloissa. Kuten valtion piällysmiehet konsanaan, myös tämä kaksikko tekee suurimmat päätöksensä rantasaunan löylyissä.

– Omassa rauhassa keskustellaan muun muassa strategisista valinnoista ja investoinneista. On kuitenkin tärkeää laittaa stoppi ajoissa, jos jotain asiaa jäädään kääntämään ja vääntämään liian pitkäksi aikaa. Kannattaa suoraan sopia ajankohta, jolloin asia käsitellään loppuun, Niininen vinkkaa.

Varsinkin suhteen alkuvaiheessa asioita ei osattu jättää kesken, vaan työt tulivat mukaan kotiin turhan vahvasti ja keskusteluissa oli liikaa tunnelatausta. Nyt Niininen ja Hoffren ovat oppineet ottamaan aikalisän ennen kuin toiselta nousee savu korvista.

– Vaikka työn imu on inspiroivaa, on tärkeää myös irrottautua töistä ennen kuin kaikki yöt menevät kukkuessa ja kone kuumenee liikaa. Ja toisin päin: jos ei jaksa tai huvita, niin on tärkeää sanoa asiasta toiselle, jotta molemmat tietävät missä mennään, Niininen sanoittaa.

Hektinen työ vaatii myös palautumista. Hoffren ja Niininen tyhjentävät päätä liikkumalla luonnossa, puuhastelemalla mökillä sekä joogaamalla ja harrastamalla taistelulajeja. Varsinkin taistelulajeissa on keskityttävä täysillä käsillä olevaan hetkeen, sillä ajatusten herpaantuminen saattaa aiheuttaa sen, että kolauttaa vahingossa kaveria päähän. Myös perheen kaksivuotias varmistaa, että tasapaino perhearjen ja työelämän välillä säilyy.

– Lapsen syntymän myötä työpäivät lyhenivät automaattisesti, sillä nyt illat mennään hänen ehdoillaan. On huikeaa katsella maailmaa pienestä näkövinkkelistä. Ongelmat muuttuvat pieniksi, kun yrittää keksiä, kuinka kaksivuotiaalle opettaisi miten hanska laitetaan kouraan tai kenkä jalkaan, Niininen nauraa.

Lapsi on muuttanut myös vanhempiensa suhtautumista maailmaan. Niininen kertoo, että pieni lapsi tekee asioita spontaanisti ja miettimättä, sillä lapsella ei vielä ole sosiaalisia rajoitteita korvien välissä. Samaa mentaliteettia hän pyrkii tuomaan esiin myös yritysvalmennuksissaan.

– Aikuiset voivat ammentaa eväitä lapsenomaisesta rohkeudesta. Ei välttämättä tarvitse laulaa kaupassa, mutta voi hyödyntää heittäytymistä ja itsensä likoon laittamista esimerkiksi erottuvassa markkinoinnissa, Niininen pohtii.