Viime syksynä Itä-Suomen ensimmäinen automaatiotekniikan diplomi-insinöörien opiskelijaryhmä aloitti opintonsa. Ensimmäisen vuoden opiskelija Joonas Ruuskanen kertoo, että opinnoissa on lähdetty liikkeelle automaation ja matematiikan perusteista, joiden avulla opiskelijat saavat pohjaymmärryksen siitä, miten tekninen maailma toimii. Teknologiateollisuuden yritykset muodostavat yli puolet Suomen viennistä, joten alalla riittää tekemistä.
– Erityisesti minua kiinnostavat teollisuus 4.0 ja asioiden internet. Ensimmäisen puolen vuoden aikana olen päässyt tekemään näihin käytännön ratkaisuja. Opiskelen sivuaineenani datatiedettä ja tekoälyä, joka on antanut näkemyksiä ja pohjaa asioiden soveltamiseen teollisuudessa, kertoo Ruuskanen.
Ruuskasen mukaan parasta opinnoissa on ollut uuden oivaltaminen. Hän kertoo, miten esimerkiksi automaatiokurssilla on välillä joutunut pitkään pähkäilemään haastavaa tehtävää. Kun idean lopulta laittaa paperille, palkitsevinta on huomata viikkoharjoituksissa, että ihan oikein se tuli ratkaistua.
– Tänä keväänä käyn konenäön opintojaksoa. Se vaikuttaa mielenkiintoiselta, sillä minulla on taustalla pari kurssia tekoälyn ohjelmoinnista. On kiinnostavaa nähdä, miten tekoäly todellisuudessa toimii taustalla, Ruuskanen kertoo.
Ruuskanen on taustaltaan konetekniikan insinööri Savonia-ammattikorkeakoulusta ja kauppatieteiden maisteri Itä-Suomen yliopistosta. Uudet opinnot sopivat hänen elämäntilanteeseensa hyvin, sillä niitä on mahdollista räätälöidä ja suorittaa töiden ohessa. Itä-Suomen automaatiotekniikan DI-opinnot ovat Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä tuottama toteutus.
– Korkeakoulujen välinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden valita monipuolisesti vapaavalintaisia opintojaksoja eri aloilta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä opetukseen saadaan yhdistettyä jokaisen korkeakoulun vahvuuksia sekä käytännönläheistä näkökulmaa, pohtii Ruuskanen.
Opintojen avulla Ruuskanen tähtää työuraansa teknologiajohtajuutta kohti. Hän haluaisi työskennellä tulevaisuudessa teknologiajohtajan tehtävissä, jossa yhdistyvät kaupallinen ja teknologinen näkökulma. Ruuskanen näkee, että yhdistelemällä eri aloja yrityksen strategisiin tehtäviin voidaan kytkeä muun muassa uusia tuotekehitysideoita sekä uusia teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia.
– Opinnot antavat osaamista automaatioteknologian kentästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista teollisuudessa, jolloin voin olla mukana uusien asioiden soveltamisen eturintamassa, Ruuskanen kertoo.
Automaatiotekniikan diplomi-insinöörin opintoihin on mahdollista hakeutua jälleen tänä vuonna korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 16.–30.3.2022. Opintoihin haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi ja uudet opinnot alkavat syksyllä 2022. Ruuskasella on pari vinkkiä jatko-opinnoista haaveileville:
– Kannattaa suorittaa ennen varsinaisten opintojen alkua omatoimisesti esimerkiksi matematiikasta opintojaksoja, jotka tulevat joka tapauksessa myöhemmin vastaan. Opintojen aikana kannattaa tarvittaessa hyödyntää opintovapaata sekä käydä aktiivisesti viikkoharjoituksissa, joista saa irtopisteitä tentteihin, Ruuskanen vinkkaa.
