Työn tekemisen tavat ovat viime vuosien aikana olleet monella alalla jatkuvassa muutoksessa. Monipaikkatyö, etätyö ja hybridityö ovat esimerkkejä siitä, miten työelämä muuttuu. Ihmiset haluavat yhä enenevissä määrin nauttia työn joustavuudesta esimerkiksi asuinpaikan tai työnteon ajankohdan suhteen. Työn skaalautuvuus työnantajan tarpeiden ohella myös työntekijän intresseihin nähdään yhä keskeisempänä osana nykyajan työelämää. Monilla toimialoilla onkin todennäköistä, että perinteinen kahdeksasta neljään kestävä toimistotyöpäivä jää taka-alalle.
Muuttuva työelämä tarvitsee myös uusia tapoja työn suorittamiseen. Tähän kysymykseen on paneutunut Savonia-ammattikorkeakoulun Inhimillinen resurssointiympäristö -hanke. ELY-keskuksen ja Euroopan unionin rahoittamassa hankkeessa on kyse työajasta ylijäävien resurssien jakamisesta muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehiteltävä resurssointiympäristö kerää yrityksiltä ylijäämäresursseja, joista muodostetaan erillisiin projekteihin tiimejä. Tällöin ylimääräinen työaika saadaan käytetyksi kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.
– Ajatellaan vaikka ohjelmistoyritystä, jonka työntekijällä menee työajastaan 80 pinnaa työn tekemiseen, niin 20 pinnaa jää käyttämättä. Hankkeen ideana on saada jaettua se ylijäämäresurssi muiden työntekijän osaamista tarvitsevien yritysten kanssa, joilla ei ole mahdollisuutta palkata kokoaikaista tekijää. Eli toteutamme tällaisen resurssointiympäristön, osaajapoolin, jossa työntarjoajat ja työntoteuttajat voivat jakaa osaamistaan ja tarpeitaan, kertoo hankkeen ohjelmistokehittäjä Antti Makkonen.
Hankkeen tärkeänä tavoitteena on myös tehdä työnhausta entistä tasa-arvoisempaa. Ohjelmistossa esimerkiksi anonymisoidaan ylijäämäresurssin tarjoaja ja työntekijää etsitään enneminkin arvojen ja luonteenpiirteiden perusteella.
– Tavoitteena on mätsätä ja nostaa esiin työntekijän ja firman arvot. Totta kai työkokemuksellakin on merkitystä, mutta se ei ole ainoa merkitsevä tekijä, Makkonen kertoo.
Marraskuussa 2021 alkanut hanke on edennyt suunnitellusti, ja lokakuun aikana julkaistaan osaajapoolin betaversio.
– Tämän testiversion julkaisusta lähdetään kehittämään ja parantelemaan ohjelmistoa sen mukaan, mitä kehitystarpeita nousee esiin. Virallinen tuotantovaihe pyritään toteuttamaan helmikuussa 2023, kertoo hankkeen projektiasiantuntija ja käyttöliittymästä vastaava Petrus Rantamäki.
Hankkeen kohderyhmänä ovat ICT-alan yritykset, mutta ohjelmisto on suunniteltu niin, että valmistuttuaan sitä voi käyttää millä alalla vain. Tarvetta ylijäämäresurssien jakamiselle on yritysmaailmassa paljon, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jaana Konttinen.
– Tutkimusten mukaan tarve tällaiselle yritysten yli- ja alijäämäresurssien hyödyntämiselle on olemassa, Konttinen kertoo.
Myös keskustelu osaajapoolin testauksesta on avoinna.
– Ohjelmiston testaukseen mukaan haluavien yritysten, kevytyrittäjien ja freelancereiden kannattaa olla yhteydessä meihin hankkeen toimijoihin, Konttinen vinkkaa.
