Pohjois-Savon ilmastotyötä tehdään suuren verkoston voimin, ja maakunnan yhteiset tavoitteet on kirjattu Pohjois-Savon ilmastotiekarttaan. Tavoitteena on, että maakunta on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
– Tiekartan tekemisessä on ollut mukana monenlaisia toimijoita, kuten yrityksiä. Onkin ollut hieno nähdä, miten laajalla rintamalla yritykset ja organisaatiot ovat lähteneet mukaan, kertoo projektipäällikkö Saara Karkulahti ELY-keskuksen koordinoimasta Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeesta.
Ilmastoasiantuntija Tapio Kettusen mukaan maakunnasta löytyy paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat ottaneet merkittäviä askeleita kohti ympäristöystävällisempää toimintaa. Esimerkkinä hän mainitsee hydraulisia paalutuskoneita valmistavan Junttanin, joka kehitti maailman ensimmäisen akkusähköisen paalutuskoneen.
– Taustalla on strategisia valintoja sekä vuosien kehitystyö, jossa on otettu huomioon muun muassa kiertotalous sekä tuotteen elinkaari kokonaisuudessaan, pohtii Kettunen.
Jokainen yritys toteuttaa ympäristövastuullisuuttaan omista vahvuuksistaan käsin. Asiantuntijayritys voi esimerkiksi pohtia, ovatko tilat toimintaan sopivat, millainen alihankintaverkosto on tai miten työ- ja liikematkat kuljetaan.
– Esimerkiksi Piirre luopui omista toimitiloistaan ja siirtyi hyödyntämään yhteiskäyttötiloja. ICT-yritys e-Sollertis puolestaan laski oman hiilijalanjälkensä, karsi mistä pystyi ja kompensoi loput päästöt. Tärkeää on huomioida, että kompensaatio tehdään laadukkaasti, vastuullisesti ja vain niille päästöille, joille ei voi tehdä nykytietämyksellä ja -tekniikalla mitään, sanoo Karkulahti.
Ilmastotyön pohtiminen on helppo aloittaa keskustelemalla muiden kanssa. Hanke luotsaa kaikille avointa Ilmastofoorumia, jonka tilaisuuksissa on helppo jakaa tietoa, ajatuksia sekä kuulla ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet ovat pääsääntöisesti verkossa, ja ne alustetaan asiantuntijan puheenvuorolla.
– Seuraava askel yrityksen ilmastotyössä on tutustua ilmastotiekarttaan ja pohtia mihin toimenpiteisiin yritys voisi osallistua. Ohjaamme yrityksiä myös mielellämme sellaisten tahojen pariin, jotka voivat auttaa hiilijalanjäljen laskemisessa ja konkreettisen suunnitelman tekemisessä, kuvailee hankkeen ympäristöasiantuntija Hanne Siikström.
Karkulahti, Siikström ja Kettunen kannustavat viestimään vastuullisuusteoista rohkeasti ja muistuttavat, ettei kaiken tarvitse olla valmista, vaan jokainen askel on tärkeä. Yritysten tekemää ilmastotyötä voi julistaa ulospäin myös hankkeen myöntämällä Mukana yhteisellä polulla -tunnuksella. Tunnuksia on myönnetty jo 27 organisaatiolle.
– Asiakkaat ovat koko ajan tietoisempia ja vaativat yrityksiltä ja organisaatioilta ilmastotekoja. Tunnus on hyvä keino näyttää, että organisaation toiminnassa otetaan huomioon ympäristöteot. Myös ELY-keskuksen yritysrahoitushauissa korostuvat nykyään ilmasto- ja kiertotalousteemat, summaa Kettunen.