Ekologisten haasteiden edessä on ajateltava ja toimittava uudella tavalla. Rakentaminen kuormittaa ympäristöä merkittävästi, joten ratkaisua etsitään muun muassa puurakentamisesta. Kansainvälisesti tunnustetun arkkitehdin ja professorin Sami Rintalan mukaan puun koko elinkaaren aikana käyttämä energia on pluspuolella, kun muut materiaalit menevät väistämättä miinukselle. Itsekseen kasvava puu on mittakaavaton materiaali, josta voi tehdä kaikki rakennuksen isot ja pienet osat. Taloa voi myös käytännössä korjata tai muokata itse.
– Puutalot ovat lähempänä ihmisten mukavuusaluetta. Keho ja mieli tykkäävät olla puun ympäröimänä, ja se on materiaalina lähempänä meidän omaa lämpötilaamme. Puurakennuksessa huoneen lämpötilaksi riittää 18 astetta, kun taas kipsilevy- tai betonihuoneissa samaan lämpöoloon vaaditaan 20–22-astetta, Rintala havainnollistaa.
Rintala asuu Norjassa Kuopion ystävyyskaupungissa Bodøssa. Kaupunki toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2024. Rintalan juuret ovat Kaavin Maarianvaarassa, jossa hän viettää perheineen aikaa Suomessa ollessaan. Arkkitehdin kädenjälkeä näkyy pian myös Pohjois-Savossa, sillä hän suunnittelee Tahkon huipulle avattavan maisemahotellin ja siihen liittyvän metsäkylpylän.
– Pienen mittakaavan projektissa rakennukset tehdään sopusoinnussa luonnon kanssa. Arkkitehtuurin avulla ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti lähempänä luontoa. Kylpylä-viihdemaailman sijaan Metsäkylpylä Raaha on paluuta aitouteen, luontoon ja realismiin, samalla tavalla kuin saunasta mennään hankeen ja pakkaseen, sanoo Rintala.
Rintala sanoo, että uudet ideat tarvitsevat syntyäkseen uudenlaista ekologisen filosofian mukaista tilaa ja luonnonläheisyyttä. Viime vuonna juhlittiin vuonna 1919 perustetun taide- ja arkkitehtikoulu Bauhausin satavuotisjuhlaa. Samalla EU:ssa tehtiin aloite uudesta eurooppalaisesta Bauhaus-projektista.
– Pitää muistaa, että alkuperäinen Bauhaus oli radikaali projekti, jossa hyvin liberaalit ”yhteiskunnan hylkiöt” ja vapaat ajattelijat elivät pellossa ja loivat ennennäkemättömiä asioita. Projekti vastasi sen ajan teollisiin haasteisiin, ja siinä haluttiin saada tuotetuksi nopeasti ja tehokkaasti edullisia lamppuja tai huonekaluja. Nähdäkseni Ikea edustaa tämän ajatuksen loogista tien päätä. Nyt ihmiskunnalla on edessään aivan toisentyyppinen ekologinen haaste, joten tarvitaan uudenlaista ajattelua ja ennen kaikkea uudenlaista toimintaa, linjaa Rintala. Se ei voi tapahtua normaalissa työtilassa, normaalina komiteatyönä. Tarvitaan rakenteellinen muutos, nyt tässä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Koulu sijaitsi alun perin saksalaisella syrjäseudulla, joten miksei siis uusi Bauhaus voisi hyvin olla itäsuomalaisen metsän ympäröimä. Lähellä luontoa on luonnollisempaa huomioida ekologisuus. Rintala pohtii, että ekologisissa haasteissa Suomen kaltaiset raja-alueet voivat olla nopeammin valmiimpia muutokseen kuin jo valmiiksi tehdyt kaupungit. Ratkaisun avaimet voivat löytyä savolaisesta mielenmaisemasta.
– Ratkaisu on opettamisessa. Nuoret ovat valmiita muutokseen, mutta nuoria on koko ajan vähemmän syrjäseuduilla. Vastaus voisi olla korkean tason puuosaamisen ”yliopistossa”, jossa metsänomistajat, sahat ja vaikkapa veneenrakentajat opettaisivat muille tietämystään puun käsittelystä. Osaaminen ja sen mukana itsetunto nousisivat ajan kanssa ja nuorilla olisi syy jäädä alueelle, visioi Rintala.
Puurakentaminen voisi siten olla paitsi ekologinen, myös asumismukavuudeltaan kelpo ratkaisu, jos perinteisen rakennustavan osaamista ylläpidetään ja kehitetään. Lontoosta tai Helsingistä käytännön taitajia löytää vähemmän ja niistä puuttuvat metsät, joten muutoksen on tällä kertaa lähdettävä metropolien sijaan maaseudulta.
