Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Kari Rajamäki muistaa usein sanoa, että Pohjois-Savon liitto tekee maakunnan hyväksi todella tehokasta edunvalvontaa salaa.
Varkauden vaikuttajan toteamus on totta. Mutta on parempi tehdä enemmän kuin julistaa tai valittaa jurnuttamisesta puhumattakaan. Silti vaatimattomuudellakin on rajansa.
Luontaisten vahvuuksien tunnistaminen, oma-aloitteisuus ja yhteistyökykyisyys ovat valttia. On lähdettävä maakuntamme mahdollisuuksista.
Tämä tuo parhaimpia tuloksia silloin, kun neuvotellaan maan hallituksen ja keskushallinnon kanssa panostuksista esimerkiksi saavutettavuuden, soten ja koulutuksen kysymyksissä.
Maakunta tarvitsee aktiivista ulkopolitiikkaa. Pohjois-Savo kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen ”liittoutumaan”, joka on luonnollinen perusvalinta. Sen sanelee maantiede. Erityisen tiivis suhde meillä on pohjoiskarjalaisiin ja itä- ja eteläsavolaisiin. Toimivaan ulkopolitiikaan kuuluu tiivis yhteydenpito lähinaapureihin, Kainuuseen ja Keski-Suomeen.
Se on vaan niin, että näiden maakuntien kannattaa katsoa yhteisiä etuja pitkällä aikajänteellä sortumatta hetkellisiin pistevoittoihin naapurin kustannuksella. Tässäkin ratkaisee luottamus – se, että sana pitää.
Vahvuuksia vahvistetaan ja heikkouksia korjataan. Maakuntajohtaja Marko Korhonen puhuu Hyvällä mielellä -hankkeesta, jonka tavoitteena on parantaa pohjoissavolaisten terveyden tilaa. Se on yhteinen iso ponnistus tällä vuosikymmenellä.
30 vuotta täyttävällä Pohjois-Savon liitolla on lainsäädäntöön perustuva asema ja velvollisuus johtaa maakunnan kehittämistä. Se neuvottelee ja sopii niin valtiovallan kuin EU:nkin kanssa maakunnan kehittämisestä rahoituspäätöksiä myöten. Siinä voi onnistua vain, jos koko maakunta reunojaan myöten on tyytyväinen.
Valvotaan maakunnan etuja ja puhutaan myös saavutuksista.
Seppo Kääriäinen
Isä, tarkkailija, metsien mies, penkkiurheilija sekä
Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja