Takaisin sivun yläreunaan

Mökkeily viehättää suomalaisia

Teksti Oodia/Lotta Karppinen | Kuvat Shutterstock

Mökit ja mökkeily ovat aina vetäneet suomalaisia puoleensa. Viime vuosina mökkikausi on pidentynyt ja vapaa-ajan asunnoilla on vietetty enemmän aikaa.

Luonnonvarakeskuksen julkaisemasta vuoden 2021 mökkibarometrista käyvät ilmi suomalaisten taipumukset mökkeilyssä. Mökkien ja vapaa-ajan asuntojen käytön määrä on kasvanut viime vuosina. Yli 50-vuotiaat olivat ahkerimpia vapaa-ajan asuntojen käyttäjiä, mutta nuorten kiinnostus mökkeilyä kohtaan on kasvussa. Mökkien ja vapaa-ajan asuntojen määrä Suomessa on edelleen yli 500 000. Eniten uusia mökkejä rakennetaan Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa, mutta koko Suomen mittakaavassa mökkien uudisrakentaminen on laskussa.

Vuonna 2019 noin kolmasosan yksityisten omistamista kesämökeistä omisti kuntalainen. Heidän joilla vakituinen asunto ja mökki sijaitsevat eri kunnissa, määrä on kasvanut vuodesta 1990 muutamalla prosentilla.

Kuopio komeilee edelleen mökkitilaston ykkösenä. Maakunnista eniten kesämökkejä on Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa, joissa sijaitsee yhteensä lähes viidesosa kaikista Suomen kesämökeistä. Lappi on kasvattanut osuuttaan koko maan mökkikannassa muita maakuntia enemmän, kun taas Uudenmaan osuus on pienentynyt eniten. Vähiten kesämökkejä sijaitsee Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Useimmiten mökille kuljetaan henkilöautolla, sillä keskimääräinen mökkimatka on 108 kilometriä. Noin joka viidennellä matkustusaika vakituiselta asunnolta vapaa-ajan asunnolle oli enintään 15 minuuttia. 14 prosenttia matkustaa mökilleen kolme tuntia tai sen yli.

Palvelut ovat etääntyneet entisestään. Etäisyys päivittäistavarakauppaan oli kasvanut vain muutamalla sadalla metrillä vuodesta 2016. Lähimpään taajamaan, jossa on muutakin kuin päivittäistavarakauppa, oli 19 kilometriä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 17 kilometriä.

Vesistön läheisyys on tärkeää monelle mökkiläiselle, sillä jopa 92 prosenttia vapaa-ajan asunnoista sijaitsi rannassa, saaressa tai muussa vesistön läheisyydessä. Tämän takia myös veneet ja lautat ovat tärkeässä roolissa mökkimatkoissa ja mökillä olemisessa.

 

Kyselyyn vastanneista mökin käyttäjistä 19 prosenttia kertoi vapaa-ajan asunnon päärakennuksen rakennusvuosikymmeneksi 1990-luvun. Mökin kuntoa tiedustellessa kolmannes antoi kouluarvosanaksi mökilleen 8. Kaikki rakennukset mukaan luettuina vapaa-ajan asunnot olivat pinta-alaltaan keskimäärin noin 70 neliömetriä, mutta uusista kesämökeistä rakennetaan entistä suurempia.

Mökkien yleisimmät varusteet ovat liesi, jääkaappi, uuni ja vene. Tavallinen kuivikekäymälä oli yleisin käymälätyyppi vielä vuoden 2016 mökkibarometrissa, tuoreimman barometrin mukaan kompostikäymälä on kivunnut suosituimmaksi käymälätyypiksi. Vesivessa löytyy sijalta kolme 23 prosentin osuudella.

Suomalaiset käyttivät mökeillään selvästi eniten verkkosähköä. Uuni-, takka- tai kamiinalämmitys oli suosituin lämmitystapa. Noin puolessa vapaa-ajan asunnoista käyttöön tuleva ruoka- ja juomavesi tuotiin astioissa muualta. Pesuvedeksi tarkoitettu vesi otettiin joka toisessa mökissä järvestä, joesta, lähteestä tai merestä. Suihkujen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2004, ja nykyään suihkussa voi käydä joka kolmannessa vapaa-ajan asunnoista.

Yli puolet vapaa-ajan asunnoista soveltuu parhaiten kevät-, kesä- ja syksykäyttöön. Nimensä mukaisten kesämökkien määrä on laskenut, sillä enää 15 prosenttia mökeistä soveltuu ainoastaan kesäkäyttöön. Suurin osa arvioi mökin käyttönsä pysyneen ennallaan tai kasvaneen kuluneiden kolmen vuoden aikana. Maailmalla vaikuttanut pandemia ja sen tuomat etätyösuositukset ovat lisänneet mökkien käyttöä tasaisesti jokaisella kalenterikuulla, eniten kasvua on kuitenkin tapahtunut huhti- ja elokuussa. Suomalaisten mökillä viettämä aika on kasvanut lähes kuukaudella vuosina 2014–2015 tehdyn selvityksen mukaan. Vuonna 2020 mökillä vietetty vuorokausimäärä oli 104 vuorokautta.

Tällä hetkellä harva vuokraa omaa mökkiään, mutta vuokraaminen saattaa yleistyä tulevina vuosina. 12 prosenttia mökin omistajista kertoi olevansa ehkä valmis vuokraamaan vapaa-ajan asuntoaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Erityisesti nuoret kokivat vuokraamisen tai mökin yhteiskäytön hyväksi ratkaisuksi. Omasta mökistä huolehtimisen ajateltiin vaativan paljon aikaa ja vaivaa. Siksi nuoret aikuiset pohtivat, että vastuun jakaminen olisi keino nauttia mökkeilystä ilman suurempaa stressiä.

Jaa artikkeli

Tekijät

Lotta Karppinen