Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat olleen kasvussa pidemmän aikaa. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöistä on viime vuosina tullut ylivoimaisesti suurin tilastoitu syy 16–34-vuotiaiden pitkille sairauspoissaoloille.
Erityisesti asiantuntija-ammateissa mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyydelle. Tietotyö kuormittaa aivoja ja haastaa yhä useamman suomalaisen työhyvinvointia.
Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtosen mukaan kognitiivisen eli tiedon käsittelyyn liittyvän kuormituksen hallinnassa ratkaisuja voidaan hakea niin yksilön, työyhteisön kuin organisaationkin tasolta. Riittävä uni yhdessä terveellisen ravinnon ja säännöllisen liikkumisen kanssa ovat perusedellytyksiä sujuvalle tiedonkäsittelylle.
– On tärkeää huolehtia siitä, että liikettä tulee säännöllisesti pitkin päivää. Vaikka edessä olisi pitkä kokousputki tai keskittymistä vaativa jakso, on hyvä nousta välillä liikkeelle esimerkiksi kolmen vartin välein, Valtonen sanoo ja muistuttaa, että liikkumisen tärkeys koskee yhtä lailla myös seisomatyötä tekeviä.
Entä sitten, jos työasiat painavat mieltä kotonakin? Monet meistä tietävät sen kuormittavan tunteen, kun tekemättömät työt seuraavat kotiin ja pysyvät päässä kuin tatuoituina. Valtosen mukaan kyky irrottautua työstä edistää palautumista ja auttaa työkuormituksen hallinnassa.
– Työpäiviä ei kannata venyttää liian pitkiksi. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös työpäivän aikana irrottautua töistä edes hetkeksi – käydä esimerkiksi lounastauolla haukkaamassa happea sen sijaan, että istuu koko tauon työpisteellä työsähköpostia selaillen, Valtonen neuvoo.
Ihminen tarvitsee myös kokonaisvaltaista palautumista työn rasituksista. Tutkimusten mukaan riittävä palautuminen tasapainottaa stressin tuntemuksia ja ehkäisee monia terveysongelmia sekä työuupumusta. Kun ihminen tuntee loman tai viikonlopun jälkeen itsensä virkistäytyneeksi, on palautuminen ollut riittävää.
Palautumiseen löytyy sekä fyysisesti aktiivisia että passiivisia keinoja. Valtonen neuvoo suosimaan tapoja, jotka miellyttävät itseä ja toimivat toisaalta työlle vastapainona. Paljon yksinäistä istumatyötä tekevän voi olla hyvä lähteä sosiaalisuutta sisältävän liikuntaharrastuksen pariin.
– Esimerkiksi tanssi ja kamppailulajit ovat hyviä vaihtoehtoja sosiaaliseen liikuntaan, Valtonen vinkkaa.
Työyhteisön ja organisaation roolit kuormituksen hallinnassa
Avokonttorit yleistyvät 1990-luvulta alkaen. Avoin työtila antaa mahdollisuuden ideoida yhdessä työkavereiden kanssa, mutta monille se on synonyymi jatkuvalle hälylle ja keskeytyksille: puhelimet pirisevät, ihmiset höpöttävät ja kopiokonekin piippailee huoneen seinustalla.
Jatkuva häly on ristiriidassa sen kanssa, että nykyajan työ on yhä useammin keskittymistä vaativaa kognitiivista työtä eli aivotyötä. Siihen sisältyy muistamista, päätöksentekoa, ongelmanratkaisua sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista.
Kun keskittyminen jatkuvasti herpaantuu melun tai muiden häiriötekijöiden seurauksena, aivot kuormittuvat ja ihminen tekee helpommin myös virheitä. Valtosen mielestä aivotyön sujuvoittamista ei voi jättää vain yksilön vastuulle, vaan ratkaisuja on etsittävä koko työyhteisön ja organisaation tasolla.
– Työyhteisön kannattaa miettiä yhdessä työpaikan eri kuormitustekijöitä ja pohtia niihin ratkaisuja. Keinot voivat olla yksinkertaisiakin, kuten kopiokoneen siirtäminen toiseen paikkaan, Valtonen sanoo.
Hälyn lisäksi myös keskeytykset ja tietotulva kuormittavat aivoja työpaikoilla. Valtosen mukaan digitaalisen tiedon luonteeseen kuuluu, että sitä on helppo levittää ja monistaa eteenpäin. Pahimmillaan tietotulva voi johtaa informaatioähkyyn, jolloin eri lähteistä tulleen tiedon omaksuminen ja hallitseminen vaikeutuu oleellisesti.
– Asiassa korostuu työnantajan vastuu. Lähtökohtaisesti ihminen innostuu uuden oppimisesta, mutta siihen pitää antaa riittävästi aikaa. Mikäli aikaa oppimiseen ei ole, koetaan se usein kuormittavana, Valtonen tietää.
– Organisaation pitkän ajan menestyksen näkökulmasta on tärkeää luoda riittävät edellytykset uuden oppimiselle ja esimerkiksi luovalle ideoinnille. Tällä on siten merkittävä rooli niin kuormituksen hallinnan kuin organisaation menestyksen kannalta.