Tutustuin Tahkoon ensimmäisen kerran vuonna 1994 Nilsiän musiikkileirillä. Rakastuin silloin alueeseen ja sen ihmisiin. Sen jälkeen olinkin siellä musiikkileirillä monena vuotena perätysten. Olin myös innokas salibandyn pelaaja, tosi aktiivisesti aloin pelata sitä vuonna -97, jolloin tutustuin Jarmo Penttilään ja Heikki Vienolaan, joilla oli Tahkolla mökit. Vuonna -98 olin soittamassa kemuissa Japin mökillä, ja siitä ystävyys alkoi sitten syvetä. Japin ja Vinskin ansiosta Tahkosta tuli minulle rakas paikka, ja olen siitä lähtien käynyt siellä säännöllisesti elämäntilanteesta ja kesän kiireistä riippuen.
Olen aina ollut kesätahkoilija, mutta nyt viime talvena olin rinteessä lasten ja puolison kanssa. Olemme asuneet Tahko Span Suiteissa, mutta haaveena on saada joskus mökki Tahkolta. Parasta Tahkossa on koko miljöön, kaiken materian ja luonnon ja maisemien, lisäksi yhteisöllisyys, se jengi, joilla on siellä mökit ja jotka luovat sen henkeä. Tahkolla on paljon samanhenkisiä ihmisiä, kaikki ovat aktiivisia tyyppejä. Paikan luonto ja hyväntuulisuus antavat inspiraatiota koko vuodelle. Kun on viikon viettänyt Tahkolla kesällä, soittaa sen jälkeen paremmin.
Koska olen itse aktiivinen tyyppi, liikun Tahkolla paljon luonnossa. Harrastan siellä frisbeegolfia, käyn metsäreiteillä ja vesihiihtämässä. Nautin kesästä ja saunon ystävien kanssa. Pelaan salibandya, ja kun Tahkolle tuli padel-ulkokenttä, padelista tuli minulle uusi rakas laji, jota olen pelannut kesällä poikien kanssa. Puolisoni Annan kanssa on otettu tennistunteja. Aktiviteetti kuvaa sanana Tahkoa tosi hyvin, siellä on mahdollisuus tehdä monipuolisesti eri juttuja. Tahkolla on myös tosi kivoja ruokamestoja, kuten ravintola El Monte, josta saa jäätävän hyvää suklaakakkua, ja ravintola Rehti.
Aion tänä kesänä ehdottomasti viettää aikaa Tahkolla, jos se vain on mahdollista. Siellä on aina tapahtunut paljon, kun sinne tulee takaisin. Totesin sen etenkin muutama vuosi sitten, kun minulla oli käynneissä taukoa kiireistä johtuen.
Mussa on savolaista sen verran, että ymmärrän savolaisuutta hyvin. Äidinäitini eli mumma on savolainen, vaikka muuttikin Pohjanmaalle. Savolaiset ovat helposti lähestyttäviä, ja savolaisuuteen sisältyy hyvä pilke, joka mussakin on. En ole koskaan sataprosenttisen vakava. Savolaisten seurassa mulle tulee kotoisa olo ja pystyn olemaan oma itteni.
Tänä keväänä ja ensi syksynä minua työllistävät TV-hommat. Toukokuussa alkaa The Voice of Finland: Senior, jossa kilpailijoiden alaikäraja on 60 vuotta ja jonka bändiä johdan, ja syksyllä jatkuu taas Elämäni Biisi, jossa soitan.