Luovien alojen osaaminen poikkileikkaa koko elinkeinoelämää, sillä alan ammattilaisten kädenjäljen voi nähdä joka puolella. Yritykset hyödyntävät luovien alojen osaamista niin aineettomissa kuin aineellisissa palveluissa, kuten markkinoinnissa, tuotekehityksessä tai vaikkapa strategian luomisessa.

– Usein luovat toiminnat ovat näkymättömiä taustaprosesseja. Harva mieltää ne yhtä kokonaisvaltaisesti vaikuttavaksi kuin esimerkiksi digitaalisuuden, kuvailee projektipäällikkö Raisa Leinonen Luova Veto! -hankkeesta.

Leinosen ja hanketiimin suuri päämäärä on tuoda luovia aloja reilusti näkyvämmiksi, jotta yritysmaailma ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta löytäisivät alan osaamisen ja vahvuudet. Kollega Tiina Arpola kertoo, että hankkeen suurin ponnistus on konkreettinen luovien alojen kehittämis- ja toimenpideohjelma yhteistyössä Taiken kanssa.

Pohjois-Savo on täynnä upeita luovien alojen osaajia, joiden ammattitaitoa voidaan hyödyntää esimerkiksi Pohjois-Savon kärkialojen yritysten tuotteiden, palveluiden, strategian, työhyvinvoinnin tai asiakasymmärryksen kehittämisessä ja viestinnän kirkastamisessa.

Kun tavallisen yrityksen edustaja tarvitsee apua vaikkapa organisaatiomuutoksessa, mielessä saattaa siintää tulevaisuuskuva, mutta keino sinne pääsemiseksi puuttuu. Erilaisten näkökulmien esille tuomiseen ja henkilöstön osallistamiseen voisivat kiinnostaa vaikkapa inspiroivat työpajat, mutta niiden erilaiset metodit ovat tuntemattomia.

– Tavoitteenamme on saada luovat alat myös yhdeksi maakunnan kehittämisen kärjeksi, Leinonen visioi.

Kehittämisohjelman tärkein anti on tuoda esille, miten valtava luova sektori Pohjois-Savossa on. Samalla tavoitteena on luoda toimenpide-ehdotuksia sektorin kehittämiseksi, jotta se voisi yhtenä rintamana nousta yritysmaailman tietoisuuteen. Tehtyjen kyselyiden perusteella alan yritysten suurimmat kompastuskivet ovat oman osaamisen tuotteistaminen, sanoittaminen ja myynti.

– Hankkeen puitteissa olemme järjestäneet erilaisia valmennuksia. Niissä lähdettiin liikkeelle oman osaamisen tunnistamisesta, harjoiteltiin hissipuhetta sekä tehtiin oikeasti myyntityötä. Monille pari ensimmäistä puhelua olivat pelottavia, mutta lopulta myyntipuhe alkoi soljua ja toimeksiantoja kertyä, kertoo Leinonen.

– Linkitämme myös toimijoita yrittäjien tukiorganisaatioihin. Kannustamme ottamaan yhteyttä esimerkiksi Business Centeriin ja lähtemään sitä kautta rohkeasti tuotteistamaan uusia innovaatioita tai perustamaan yritystä, täydentää Arpola.

Kun toimijat osaavat myydä, myös ostajia autetaan ostamaan. Loppuvuodesta julkaistaan ainutlaatuinen Ostajan ja myyjän opas, jonka tavoitteena on lisätä muiden alojen ymmärrystä luovien alojen hyödyistä ja tarjonnasta. Opas tuo esille muun muassa sen, miten kilpailutusprosessia voisi kehittää, jotta pienemmätkin toimijat voivat osallistua.

– Varsinkin suuret vientiyritykset toivovat, että pienet toimijat lyöttäytyvät yhteen. Verkostona he voivat tarjota kokonaisvaltaisemmin yhdessä tuotettuja palveluita. Monet myös haluaisivat käyttää oman alueen palveluita, mutta joko palveluita ei löydy tai niitä ei osata myydä, pohtii Leinonen.

– Talous hakee uusia suuntia ja asiakkaat vaativat yrityksiltä vastuullisuutta. Puhutaan uudesta arvosta, joka on enemmän kuin taloudellinen hyöty. Asiakkaiden lisäksi toiminta luo arvoa työntekijöille, ympäristölle, yhteistyökumppaneille ja omistajille. Näin abstraktien asioiden äärellä esimerkiksi strateginen muotoilu, visuaalinen viestintä, palvelumuotoilu tai taidelähtöiset menetelmät auttavat kehittämään työyhteisöjä tai kirkastamaan ja sanoittamaan strategiaa ymmärrettävään muotoon, tiivistää Leinonen.