Suonenjokelaisella Toripiha Oy:lla on pitkät juuret marja-alalla. Yritys on jättänyt alkuaikojensa marjan oston uusien konseptien tieltä ja nykyään se keskittyy muun muassa marjojen puhdistus- ja varastointipalvelujen tarjoamiseen. Vesannon laitos käsittelee vuodessa 4–7 miljoonaa kiloa marjaa elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Yritys on tuottavasti kehittänyt ja uudistanut palvelujaan. Keväästä 2020 yrityksellä on ollut myynnissä oma kauraa ja marjoja sisältävä smoothie. Isoja harppauksia otettiin vuonna 2018, kun uusi tuotantolaitos Suonenjoella otettiin käyttöön ja elintarvikkeiden HPP-käsittely aloitettiin.

– HPP-käsittely on koko Suomessa ainutlaatuinen tapa edistää tuotteiden säilyvyyttä. Uuden palvelun käyttöönottoa suunniteltiin huolellisesti useita vuosia, toimitusjohtaja Juho Kylmälä kertoo.

HPP on lyhenne sanoista high pressure processing. Prosessissa tuotteen säilyvyys ei perustu tuotteen kuumentamiseen, vaan mikrobien solurakenne räjäytetään vesisäiliössä 6 000 baarin vedenpaineessa 3–6 minuutin aikana. Laitteen tilavuus on 350 litraa ja tuotantokapasiteetti noin 1 500 kiloa tunnissa. Käytännössä päiväkapasiteetti on noin yksi rekkakuormallinen.

Tuotteet käsitellään pakkauksissaan, minkä vuoksi pakkauksen tulee olla vesitiivis. Koska tuotteen ominaisuuksiin ei tarvitse käsittelyssä kajota, HPP:llä on monia etuja esimerkiksi kuumentamiseen perustuviin säilöntämenetelmiin nähden, Kylmälä selventää.

– Käsittelyn aikana lämpötila ei nouse kraanavettä korkeammaksi. Kun tuotetta ei kuumenneta, makuprofiili ja väri säilyvät prosessissa muuttumattomina, Kylmälä kertoo.

Korkeapaineprosessoinnista löytyy potentiaalia laajempaankin hyödyntämiseen myös muiden elintarvikkeiden kuin marjajalosteiden osalta.

– Jatkoa on kehitteillä useista tuotteista ja tuotekehitystä tehdään mahdollisten asiakkaiden kanssa jatkuvasti. Tällä hetkellä mahdollisuuksia tutkitaan erityisesti liha- ja kalatuotteiden kanssa, avaa Kylmälä.

Ruokalaakson eli alkutuotannon ja elintarvikealan yhteistyöverkoston kautta yritys on saanut useita tarpeellisia kontakteja HPP-käsittelyn kehitykseen ja tutkimukseen Pohjois-Savon tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa. Ruokalaakson kautta Itä-Suomen yliopistosta valmistui myös HPP-teknologiaa koskeva opinnäytetyö. Menetelmän tutkimusta jatketaan edelleen. Kylmälä on ollut yhteistyöhön tyytyväinen.

– Ruokalaaksossa mukana olevien yritysten kanssa teemme edelleen yhteistyötä, Kylmälä kehuu.

Ruokalaakson Itä-Suomen alueella tarjoamat kontaktit ovat tärkeitä elintarvikealan yritysten kasvun ja kehityksen kannalta. Uusia innovaatioita päästään kehittämään volyymilla, kun oikeat tekijät löytävät toisensa.