Keväällä 2020 korkeakouluopinnot siirtyivät virtuaalisiksi suurin piirtein yhdessä yössä. Vaikka esimerkiksi Moodlea, Zoomia ja Teamsia onkin käytetty opintojen tukena jo vuosia, opintojen laajamittainen digitalisointi vaatii enemmän aikaa ja osaamista.
– Realiteetti monissa korkeakouluissa oli, että luennot siirrettiin virtuaalikonferensseiksi esimerkiksi Zoomiin ja luentomateriaalit PDF:nä pilveen, sanoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Solja Ryhänen Savonia-ammattikorkeakoululta.
Opettajien onkin ollut pakko ottaa nopeaan tahtiin haltuunsa digipedagogiikan taidot. Hyvin suunniteltu virtuaalikurssi motivoi ja tukee opiskelijaa oppimisessa. Selkeästi muotoillun opintojakson tavoitteet ovat selvät, ja se auttaa opiskelijaa hahmottamaan mitä häneltä odotetaan ja milloin.
– Virtuaalikursseilla kannattaa olla erilaisia aktivoivia menetelmiä, jotka tukevat ja motivoivat opiskelijoita saavuttamaan kurssin tavoitteet. Aktivoivina menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi ongelmanratkaisua, simulaatioharjoituksia tai flipped classroom -metodia, jossa aihe käydään ensin omatoimisesti läpi ja luennot hyödynnetään aiheesta keskusteluun, havainnollistaa monimuotopedagogiikan asiantuntija Anuliina Savolainen.
Virtuaaliopinnot ovat tulleet jäädäkseen kaikkialla, joten digipedagogiikkaa kehitetään myös eurooppalaisena yhteistyönä. Euroopan unionin Erasmus-rahoitteisessa Quality of Virtual Studies -hankkeessa Savonia-ammattikorkeakoulu tähtää verkko-opetuksen laadun nostamiseen.
– Selvityksen perusteella loimme digitaalisten opintojen suosituksen, joiden avulla opettajien on helpompi muotoilla selkeä, saavutettava ja motivoiva kurssi. Suositukset ovat nyt pilotoinnissa yhteistyökouluissa. Pilotoinnin perusteella selvityksiä tarvittaessa muokataan, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin opettajia sekä loppukädessä opiskelijoiden oppimista, sanoo Ryhänen.
Suositukset jakaantuvat neljään osaan, joissa otettiin kantaa kurssin suunnitteluun, aktivoiviin opetusmenetelmiin, opiskelijan tukemiseen ja motivointiin sekä saavutettavuuteen. Savolainen nostaa yhtenä tukemisen ja motivoinnin menetelmänä arvioinnin ja palautteen merkityksen.
– Arvioinnin tarkoitus on aina tukea oppimista. Opintojakson aikaisessa arvioinnissa voi hyödyntää vaikkapa automatiikkaa, joka näyttää paljonko kurssia on jo suoritettu. Mitä enemmän opiskelijalla on itsenäistä työtä, sitä enemmän hän tarvitsee palautetta, jottei tarvitse epäröidä, muistuttaa Savolainen.
Kehityshanketta koordinoi liettualainen Kauno Kolegija. Savonian lisäksi mukana ovat kroatialainen Zagreb School of Business, espanjalainen Universidad Francisco de Vitoria sekä britannialainen School of Coding.
