Lanta on maatilallisille arvokas lannoite, mutta kasveja ajatellen sen ravinnesuhteet eivät ole optimaaliset. Jos lanta mädätetään biokaasulaitoksessa, sen ravintoarvot lannoitteena paranevat ja samalla syntyy biokaasua energiaksi, sähköntuotantoon ja jalostettavaksi liikennepolttoaineeksi. Jatkossa maatilat voivat olla omavaraisia energian ja lannoitteiden tuotannossa.

– Suomessa Pohjanmaalla on tilakohtaisia biokaasulaitoksia, ja vastaavanlaisen biokaasulaitosverkoston mahdollisuuksia selvitetään BioPOTTI-hankkeessa. Pohjanmaa vertautuu hyvin Pohjois-Savoon, sillä molemmissa maakunnissa on paljon karjataloutta, kertoo TKI-asiantuntija Maarit Janhunen Savonia-ammattikorkeakoulun bio- ja kiertotalouden vahvuusalalta.

Biokaasulaitos voi olla ison tilan oma tai pienempien tilojen yhteinen. Lannan lisäksi laitoksen syötteinä voi Janhusen mukaan käyttää maatilojen peltobiomassoja eli esimerkiksi ylijäämärehua tai eläinten syötäväksi kelpaamattomia heinäpaaleja. Mädätyksessä laitoksesta tulee ulos biokaasua, jota voi hyödyntää monin tavoin.

– Biokaasun puhdistaminen liikennepolttoaineeksi on iso kustannuserä, mutta puhtaalla biometaanilla voidaan tankata kaasuautot ja -koneet. Lisäksi sitä voi käyttää esimerkiksi navetan ilmanvaihdon tehostamiseen sekä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Ylijäämäkaasun voisi myydä ulos, visioi Janhunen.

Janhunen mainitsee kaasuautoilun olevan tulevaisuuden ympäristöystävällisin liikkumismuoto, sillä biomassat uusiutuvat jatkuvasti.

– Biomassoja ei vielä hyödynnetä tarpeeksi, joten tilalliset voisivat olla tässä etunenässä. Kaasuasemia tarvitaan, ja ne voi kätevästi sijoittaa maatilojen biokaasulaitosten yhteyteen, pohtii Janhunen. Kuopion ainoan aseman kaveriksi tulee pian Wega Fuelsin kaasuasema Iisalmeen.

Kaasun muodostumisen jälkeen laitoksesta tulee ulos mädätejäännös. Se sopii lannoitekäyttöön sellaisenaan tai sitä voidaan vielä separoimalla jalostaa typpi- tai fosforipitoisemmaksi sen mukaan kuin mitä pellot vaativat. Janhusen mukaan oman lannoitetuotannon ansiosta väkilannoitteita ei välttämättä tarvita enää ollenkaan.

– Ensikartoituksella tilalliset ovat olleet biokaasulaitoksen mahdollisuuksista äärimmäisen kiinnostuneita. Lannalle ja ulos tulevalle mädätteelle tarvitaan tuhansien kuutioiden säiliöt. Joillain tiloilla on jo kaksi lantasäiliötä, joista toista voisi mahdollisesti jo hyödyntää laitoksen rakentamisessa, sanoo Janhunen.

Loppusyksyn aikana Janhusen luotsaamassa Biometaanin potentiaalin kartoitus maatiloille Pohjois-Savon alueella (BioPOTTI) -hankkeessa kartoitetaan tilojen todellinen lannan ja peltobiomassojen määrä, lannoitteen tarpeen määrä sekä mahdollinen energian tarpeen määrä. Hankkeessa kontaktoidaan tiloja Leppävirran, Suonenjoen, Siilinjärven ja Kuopion alueilta.

Kartoituksen pohjalta tehdään valmis malli siitä, missä biokaasulaitos sijaitsisi, miten paljon sinne olisi syötteitä ja miten paljon kierrätyslannoitteita ja kaasua sieltä voitaisiin saada ulos.

– Tietyn viipymän eli noin 30 vuorokauden jälkeen kaasua alkaa tulla ulos 24/7. Laitoksilla maatiloilla on mahdollisuus investoida suljettuun ravinnekiertoon, panostaa fossiilittomuuteen ja päästä kohti omavaraisuutta, tiivistää Janhunen.