Monella toimialalla on nyt työvoimapula, ja hyvistä osaajista kilpaillaan. Kilpailukykyinen yritys panostaa työn houkuttavuuteen ja myönteisen työnantajamielikuvan luomiseen. Uusina houkuttimina koronapandemian jälkeen ovat joustavat työajat ja mahdollisuus yhdistää lähi- ja etätyö, jotka ovat tuoneet työhön itsenäisyyttä ja korostaneet hyvän johtamisen ja työyhteisön hyvän vuorovaikutuksen merkitystä.
– Melkein kaikilla toimialoilla on nyt pulaa työntekijöistä. Se vaikuttaa kansantaloudenkin tasolla ja tietysti yksittäisen yrityksen tasolla. Yritys ei voi laajentaa tuotantoa, jos sillä ei ole ihmisiä tekemässä töitä, ja investointeja jää tekemättä. Tässä tilanteessa yrityksille on varmasti hyvin tärkeää pyrkiä olemaan kilpailukykyisiä työnantajia eli panostaa hyvään johtamiseen. Toki on myös koko työyhteisön asia, miten työkaverit kohtelevat toisiaan. Kun johtaminen ja koko työyhteisön vuorovaikutus ovat kunnossa, työntekijä viihtyy työpaikallaan ja haluaa tietysti jatkaa siellä, toteaa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki.
Työn vetovoimatekijöitä
Vahvoina työntekijöitä kiinnostavina tekijöinä Ranki pitää mukavan työyhteisön lisäksi mielekkäitä työtehtäviä, joissa voi käyttää omia vahvuuksia, sekä mahdollisuutta oppia uusia asioita.
– Työssä kehittymisen mahdollisuus on tärkeää kaikentyyppisissä tehtävissä. Uskon sen voimaan, että ihminen saa käyttää osaamistaan ja oppia uutta ja saada sellaisia työtehtäviä, joissa saavutuksista voi iloita, Ranki painottaa. Etätyömahdollisuus kiinnostaa monia, ja se myös laajentaa työmarkkinoita niin, että osaajia voi löytää myös kauempaa. Etätöissä esihenkilöiden ja koko työyhteisön täytyy Rankin mukaan huomioida etenkin työelämään juuri tulleet nuoret työntekijät ja se, miten heidät otetaan vastaan.
Peruslähtökohtana on Rankin mukaan työssä olevien työkyvyn tukeminen, se, että työntekijällä on hyvät edellytykset tehdä työtään. Sitä voi edesauttaa vaikkapa työvälineillä tai liikuntamahdollisuuksilla.
– Meidän täytyy pitää huolta siitä, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin töissä, ovat enemmän kuin työkykyisiä. Se, että työntekijä on innostunut auttamaan työkaveriaan, on myös yhteydessä yrityksen menestykseen. Kun työyhteisössä voidaan hyvin, se näkyy myös liiketoiminnan menestyksenä, Ranki kertoo.
Jos viihtyvyys työssä alkaa heiketä tai työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada mielekkäitä työtehtäviä, työpaikan vaihto voi alkaa tuntua houkuttavalta. Työpaikan vaihtaminen voi tulla ajankohtaiseksi muistakin syistä, esimerkiksi silloin, jos perheenjäsen siirtyy toiselle paikkakunnalle töihin.
– Kokonaisuuden kannalta työpaikkojen tietty vaihtuvuus on suotavaa: kun osaava työntekijä vaihtaa työpaikkaa, osaamista leviää seuraavaan työpaikkaan. Tuottamatonta työtä kuolee pois ja uutta syntyy tilalle, Ranki valottaa.
Fiksua ja vastuullista tekemistä
Työtä myös täytyy osata tehdä fiksusti. Toiminnan kannattavuus on yrityksen elinehto. Olennaisinta Rankin mielestä on se, että työyhteisö osaa hyödyntää työntekijöidensä osaamista, oppia uutta ja olla luova ja innovatiivinen, huomata, että jos jokin ei tuota tulosta, se jätetään tekemättä.
Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää se, että yrityksen arvot vastaavat työntekijän omia arvoja. Arvoihin liittyy myös vastuullisuus.
– Toivottavasti yhä enemmän saavat huomiota ilmastokriisi ja vihreä siirtymä. Jokaisella työpaikalla voitaisiin miettiä, miten työyhteisö ja työpaikka voisivat omalla toiminnallaan hillitä ilmastokriisin etenemistä. Voisiko tulevaisuuden työsuhde-etu olla etätöissä sellainen, että työnantajalla ja sähköyhtiöllä on sopimus siitä, että työntekijä voi saada vihreää sähköä edulliseen hintaan? Ranki visioi.