Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa tai harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lakimuutosten tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, sillä ne rajoittavat työntekijöiden mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla, mikä jäykistää työmarkkinoita. Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta myös kilpailukieltosopimuksista, jotka ovat alle kuuden kuukauden pituisia.
Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä taustoittaa, että kilpailukieltoehtoja tehtiin aiemmin liikaa ja sellaisia työntekijöitä koskien, joiden työnkuvaan ehto ei kuulunut.
– Työntekijän henkinen omaisuus on osaaminen, joten hänen liikkuvuutensa tulee taata. Jos kilpailukieltoajaksi on sovittu korkeintaan kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajan osalta korvaus, joka on 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos kilpailukieltoajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, työntekijälle on maksettava 60 prosenttia työntekijän palkasta. Kilpailukieltoaika voi olla enintään vuoden mittainen, Aalto-Setälä kuvailee uudistusta.
Kilpailukieltosopimusten tekemiseen on oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Aalto-Setälän mukaan työnantajan suojan tarve voi johtua liikesalaisuudesta, työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä. Jos siis työntekijä on esimerkiksi tuotekehityksessä ja tekee liikesalaisuuksien alla olevaa tärkeätä yrityksen palveluiden tai tuotteiden kehitystä, kilpailukieltosopimuksen tekeminen voi olla oleellista.
Uusi sääntely koskee yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin myös kilpailukieltosopimuksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Uusi sääntely ei tule sovellettavaksi vanhaan kilpailukieltosopimukseen, jos työnantaja on jo maksanut joko kokonaan tai osittain nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta. Työnantaja voi siirtymäajan aikana irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa ja välttyä siten uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta.
Työnantajalla on myös oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, jos olosuhteet muuttuvat. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.
– Työnantajan olisi erittäin tärkeää käydä läpi omia kilpailukieltosopimuksia ja -ehtoja ja miettiä, mitkä niistä hän haluaa pitää jatkossa voimassa. Hänen olisi hyvä irtisanoa sellaiset kilpailukieltosopimukset, joista hän haluaa luopua, ja tarkistaa oma työsopimuspohja ja se, tulisiko siinä olevaa kilpailukieltosopimusehtoa muuttaa vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Kilpailukieltoehtoa ei tule käyttää työsopimuksessa vakiona, Aalto-Setälä neuvoo.
Lähde: tem.fi