Suomessa sekajätteen vieminen kaatopaikoille kiellettiin vuonna 2016, minkä jälkeen jätteet on poltettu energiaksi jätevoimaloissa. Rajan takana Venäjällä kaatopaikat ovat kuitenkin edelleen osa jätehuollon arkea. Lisäksi ison asukaskeskittymän tapauksessa lähikaatopaikka voi olla jo täyttynyt ja jätteitä kuskataan pitkiäkin matkoja.
– Ympäristöhaittojen lisäksi kaatopaikat aiheuttavat haju- ja terveyshaittoja. Kuopiolaisetkin muistanevat Pitkälahden kohdalla joskus talvisin vallinneen ”tuoksun”, sanoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen Savonia-ammattikorkeakoululta.
TKI-asiantuntija Ulla Santti kertoo, että tilanne on kuitenkin muuttumassa Venäjällä. Kierrättämisen puolesta on synnytetty kansalaisaktivismia sekä vapaaehtoistoimintaa, ja Venäjällä käynnistyi jo vuoden 2019 alussa jäteuudistus.
– Kiertotalouden edistämiseen, tutkimustiedon tuottamiseen ja erityisesti koulutuksen kehittämiseen perustettu kolmevuotinen (2020–2022) AWARE-hanke (Against Waste: Activate Research & Education) on neljän korkeakoulun suomalaisvenäläinen yhteishanke. Hanketta vetää Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto. Mukana ovat myös Savonia sekä kaksi pietarilaista yliopistoa, Saint Petersburg State Forest Technical University sekä Saint Petersburg State University of Industrial Technologies and Design.
Hankkeessa muun muassa lisätään ihmisten tietoisuutta vakavista ympäristöuhista sekä kiertotalouden taloudellisista mahdollisuuksista. Koulutusten avulla parannetaan molempien maiden opiskelijoiden, opettajien ja päättäjien tietoisuutta Suomen ja Venäjän jätehuollossa, kierrätyksessä ja materiaalien uudelleenkäytössä.
– Tarjoamme koulutusta liittyen jätteen vähentämiseen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen liittyviin aihealueisiin. Hankkeen puitteissa on järjestetty opintojaksoja ja camp-toimintaa suomalaisille ja venäläisille opiskelijoille. Esimerkkinä tiedonjaosta intensiivikolutukseen osallistuneet venäläiset yliopisto-opiskelijat loivat kierrättämiseen liittyviä oppimateriaaleja ja esittivät ja jakoivat näitä venäläisille kouluille, kuvailee Santti.
Auvinen ja Santti kertovat, että hankkeessa ei kerrota ylhäältä alaspäin, miten jätehuolto tulee tehdä, vaan hanke jakaa tietoa, kouluttaa ja auttaa avaamaan keskustelua ja ideointia jätehuollon tilanteen parantamisesta, niin Suomessa kuin Venäjälläkin.
Hankkeen LUT-yliopiston projektipäällikkö ja päätutkija, Associate Professor Ari Happonen pohtii, että korkean koulutustason ja monimuotoisen kestävän kehityksen tutkimusmaana Suomella olisi loistava mahdollisuus toimia koulutuksen ja osaamisen viejänä muun muassa Venäjälle, mutta ihan yhtä lailla myös globaalisti kiertotalouden saralla.
– Meillä on paljon laajamittaista osaamista kiertotaloutta edistävästä tutkimuksesta ja opetuksesta sekä kokemusta korkean teknologian tuote- ja palveluviennistä. Lisäksi digitalisaation, automatisaation ja robotisaation määrän merkittävä lisääntyminen jätteiden käsittelyssä on käynnistänyt turvallisemman, nopeamman ja tehokkaamman, mutta myös taloudellisesti kannattavamman jätehuollon murroksen, Happonen kertoo.
Hanke on osa Kaakkois-Suomi-Venäjä Cross-Border Cooperation -ohjelmaa, joka on Suomen ja Venäjän välisillä raja-alueilla Euroopan naapuruusvälineen (ENI) kautta toteutettavaa rajat ylittävää yhteistoimintaa. Ohjelma tukee hanketoimintaa muun muassa raja-alueiden liiketoiminnan ja pk-yritysten kehittämiseksi, opetuksen, tutkimuksen ja teknologian kehittämiseksi ja innovaatiotoiminnan laajentamiseksi, ympäristön suojelun, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofien vähentämiseksi sekä rajaturvallisuuden ja rajaliikenteenkehittämiseksi.
