Kuopiolainen Viola Haletski on asunut elämässään kauniiden järvimaisemien ympäröimänä. Laatokan rannalla sijaitsevasta Pitkärannasta kotoisin oleva nainen vietti opiskeluvuotensa Petroskoissa, joka tunnetaan vireän kulttuurielämänsä lisäksi Äänisjärven maisemistaan.
Viisi vuotta sitten Haletski perheineen muutti Kuopioon, Kallaveden rannoille Järvi-Suomen pääkaupunkiin. Vaikka luontoarvot ovat hänelle tärkeitä, arvostaa hän myös uuden kotikaupunkinsa palvelutarjontaa.
‒ Kuopiosta löytyy erilaisia tapahtumia ja kulttuuripalveluita, mikä merkitsee minulle paljon. Olen viihtynyt täällä oikein hyvin, Haletski kehuu.
Kotoutumisen kannalta tärkeää on myös löytää itseään kiinnostavia työ- tai opiskelumahdollisuuksia. Osallisuus yhteiskuntaan auttaa omaksumaan
uuden maan kieltä ja kulttuuria sekä parantaa hyvinvointia.
Petroskoin yliopistosta kauppatieteistä valmistunut Haletski on Suomeen muutettuaan parantanut aktiivisesti asemaansa työmarkkinoilla. Lukuisat kielikurssit loivat pohjaa merkonomin ammattitutkinnolle, jonka suoritettuaan hän työllistyi lopulta koulutustaan vastaaviin tehtäviin Kesko Oyj:n taloushallinto-osastolle.
Haletskin mukaan riittävä kielitaito on edellytys tehtävässä menestymiselle.
‒ Vaikka kirjanpidon logiikka on kaikkialla samanlainen, vaatii kommunikointi asiakkaiden kanssa suomen osaamista. Yleisesti ottaen kielitaidon merkitys riippuu tehtävästä ja työnantajasta, Haletski muistuttaa.
Jokainen uutta kieltä opiskellut tietää, että kynnys kielitaidon käyttämiselle voi muodostua korkeaksi. Vaikka osaisi kieltä keskivertoa paremmin, voi sen puhuminen tuntua virheiden pelossa vaikealta.
Haletski itse on saanut varmuutta kielitaitoonsa niin käytännön tilanteiden kuin kielikurssien kautta. Merkittävä rooli oli myös viime vuonna suoritetulla KAVA-asiantuntijatehtäviin valmentavalla koulutuksella, jonka tarkoituksena on edistää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä Itä-Suomen alueella.
Käytännönläheisen suomen opiskelun lisäksi koulutuksessa kehitetään työelämätaitoja sekä verkostoidutaan alueen työnantajien ja työelämätoimijoiden kanssa.
Haletskin mukaan koulutus antoi rutkasti eväitä suomalaisilla työmarkkinoilla toimimiseen.
‒ Sain paljon lisää itsevarmuutta sekä kielitaidon että työelämätaitojen suhteen. Olen koulutuksen myötä myös valmiimpi kehittämään omaa osaamistani edelleen.
Asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus antaa valmiuksia
työelämään
Työvoimapula uhkaa suomalaisten yritysten kasvua. Palvelualojen työnantajat ry:n eli Paltan tuoreen kyselyn mukaan palveluyrityksistä jopa kaksi kolmasosaa arvioi työvoimapulan olevan merkittävä este yrityksen kasvulle.
Työvoimapulan ratkaisuksi hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi 50 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa kuluvan vuosikymmenen aikana.
Tavoitteen onnistuminen edellyttää panostuksia maahanmuuttajien integraation, kuten työelämässä tarvittavan kielitaidon, edistämiseen.
Tähän pyrkii Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen MOKOMA-hanke, jonka aikana kehitetty KAVA-asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille antaa valmiuksia työskennellä asiantuntijatehtävissä Suomessa.
S2-kouluttajina hankkeessa työskentelevien Virpi Moilasen, Veronika Myshevan sekä Johanna Järveläisen mukaan koulutuksessa opitaan asiantuntijatehtävissä tarvittavan kielitaidon lisäksi myös paikalliselle kulttuurille ominaisia työelämätaitoja.
− Koulutuksessa käydään läpi suomalaiseen työelämään liittyviä toimintatapoja, jotka voivat tulla yllätyksenä. Myös urasuunnittelu sekä kirjoitus- ja asiantuntijaviestintä sisältyvät koulutukseen, lisää projektiasiantuntija Hannele Niskanen.
Työelämälähtöisyys on tärkeä osa koulutusta. Viisi ja puoli kuukautta kestävän koulutuksen aikana opiskelijat tutustuvat oman alansa työpaikkoihin ja ammattilaisiin Suomessa työharjoittelun kautta.
− Ennen sitä perehdytään eri työnhakumenetelmiin sekä tutustutaan työnhakuun liittyviin etiketteihin. Harjoittelupaikan opiskelijat hankkivat kuitenkin itse, joten oma aktiivisuus on tärkeää, kertoo projektipäällikkö Kaja Rahkema.
Projektipäällikkö Kirsi Aution mukaan hankkeella on erityisesti rohkaisijan rooli.
– Koulutuksessa opiskelijat pääsevät kehittämään kielitaitoansa turvallisessa ympäristössä. Koulutus sisältää paljon pienryhmätyöskentelyä, joten vertaistuki on tärkeässä roolissa, Autio sanoo.
Hankkeen toinen pilotti päättyy kuluvan vuoden kesäkuussa. Tarkoituksena on, että hankkeen positiivisten kokemusten myötä vastaavia koulutuksia voidaan järjestää myös tulevaisuudessa.
– Integraatioon tähtääville toimenpiteille on tarvetta, sillä suomalaisten ja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja jo korkeasti kouluttautuneiden työnhakijoiden työllistymisessä on suuria eroja myös Itä-Suomen alueella.