Työn tekeminen on murroksessa. Korona-aikana monella alalla otettu loikkaus etätyökäytäntöihin osoitti työyhteisöille, että työtä voi tehdä menestyksekkäästi monenlaisella tavalla ja monipaikkaisesti. Moniammatilliset tiimit lisääntyvät ja tietotyö lisääntyy. Samoin viime aikoina on puhuttu yhä enemmän työelämän generalisteista, moniosaajista, jotka sopeutuvat moneen eri työnkuvaan.
Yhden määritelmän mukaan generalisti on henkilö, jonka pohjakoulutus ei valmista suoraan johonkin tiettyyn ammattiin. Tällaisia henkilöitä on esimerkiksi monilla humanistisilla aloilla. Toisaalta generalistin voi käsittää myös laajemmin henkilöksi, joka ajattelee kriittisesti asioista, on kiinnostunut tietämään lisää, etsii uusia kiinnostuksen kohteita ja kykenee hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.
Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen hanketutkijana ja väitöskirjatutkijana toimivalla Katariina Ylösellä on näkemys generalistin arvosta työyhteisölle. Myynnin johtamista ja ICT-alan yritysten työyhteisökulttuuria tutkiva Ylönen sanoo muun muassa mukautumiskyvyn olevan tärkeä taito nykytyöyhteisöissä:
– Myynnissä puhutaan esimerkiksi niin sanotuista adaptiivisista, mukautuvista myyntitaidoista. Tänä päivänä palvelukeskeisyys korostuu ja asiakkaiden ja asiakkuuksien ymmärtäminen on tärkeää. Eli adaptiivisesti toimittaessa omaa toimintaa voi peilata sen kautta, millaista toimintaa asiakas tai asiakassuhteen kehittymisen vaihe edellyttää. Laajakatseisesti ajatteleva ja monista asioista kiinnostuva generalisti voisi siis sopia tällaiseen positioon hyvin, Ylönen kertoo.
Rakentava kriittisyys on tärkeää sekä henkilökohtaiselle että työyhteisön kehittymiselle. On tärkeää, että työyhteisössä on ilmapiiri, jossa uskalletaan sanoa omat ajatukset ja antaa tarvittaessa myös rakentavaa kritiikkiä.
Generalistille ominaista on siis kiinnostuminen monista asioista. Voiko silloin kääntöpuolena olla oman päätyön hoitaminen vasemmalla kädellä, jos kiinnostuksen kohteita on useita? Se vaikuttaa olevan henkilöstä itsestään kiinni, sillä monesta asiasta kiinnostuminen ja moninainen työhistoria voivat olla Ylösen mukaan vahvuus työelämässä.
– Kaikki kokemus on hyvästä. Työelämä on moninainen ja monimutkainen. Tarvitaan niitä, jotka ymmärtävät monimutkaisia kokonaisuuksia. Toki pitää osata keskittyä olemassa olevaan työhönsä, mutta sitä voi samaan aikaan tarkastella useasta näkökulmasta, Ylönen kiteyttää.
Ylönen mainitsee myös työelämän tulevaisuuden trendejä tutkivan Maailman talousfoorumin, jonka hiljattain julkaistun arvion mukaan vuonna 2025 työelämässä tullaan tarvitsemaan useita generalistille ominaisia työyhteisötaitoja, kuten analyyttista ajattelua ja innovointia, luovuutta, kriittistä ajattelua ja halua oppia uutta.
– Rakentava kriittisyys on tärkeää sekä henkilökohtaiselle että työyhteisön kehittymiselle. On tärkeää, että työyhteisössä on ilmapiiri, jossa uskalletaan sanoa omat ajatukset ja antaa tarvittaessa myös rakentavaa kritiikkiä. Tällöin on mahdollisuus innovatiivisuuteen. Jos rutinoidutaan liiaksi totuttuihin kaavoihin, syntyy harvoin uutta, Ylönen toteaa.
Tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen osalta laaja-alaisesti ajatteleva utelias generalisti on siis työyhteisölle arvokas voimavara. Työyhteisössä generalisti voi haastaa lojaliteettia, mutta mahdollistaa samalla kehittymisen ja edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä.
– Generalistilla voi olla kykyä havaita heikkoja signaaleja ympäristöstään odottamattomistakin suunnista, joten heidän antinsa esimerkiksi tuotekehitykseen ja innovatiivisuuteen yleisesti voi olla suuri. Generalistit voivat olla myös hyviä organisaatioiden ymmärtäjiä, Ylönen jatkaa.
Tulevaisuuden muuttuvasta työelämästä puhuu myös ammattillisen koulutuksen parissa työskentelevä kasvatustieteen maisteri Hanna-Maria Pajari. Taustaltaan generalistiksi lukeutuva Pajari kertoo koulutuksensa olevan niin sanottu yleinen akateeminen tutkinto, jonka avulla työelämässä voi kulkeutua moneen eri suuntaan.
– Valmistumisen kynnyksellä tämä generalistisuus tuotti aika paljon päänvaivaa, kun piti yrittää määritellä itseään työnhakijana, mutta samalla profiloituminen johonkin tiettyyn työhön tuntui liian suurelta riskiltä, jottei vain olisi tullut rajanneeksi mitään kiinnostavia mahdollisuuksia ulos. Lopulta päädyinkin työtehtävään ja työpaikkaan, joka on tässä kohtaa tällaiselle generalisti-kasvatustieteilijälle aivan täydellinen, mutta jonka olemassaolosta minulla ei ollut mitään tietoa ennen kuin löysin kyseisen työpaikkailmoituksen, kertoo Pajari.
Pajarin mukaan generalisti voi toimia työyhteisössä siltana eri ammattiryhmien välillä, sillä uteliaisuutensa puolesta moniosaaja haluaa ottaa toimintaympäristönsä haltuun laajemmin kuin oman tonttinsa osalta. Työelämän pirstaloituminen ja muuttuminen myös osaltaan vaativat tätä.
– Esimerkiksi moni opettaja saattaa nykyisin joutua omaksumaan opettajuuden lisäksi samanaikaisesti myös sosiaalityöntekijän ja psykologin rooleja, Pajari selventää.
Monien roolien omaksuminen voi olla haastavaa, mutta generalistille tilanne on jo lähtökohtaisesti tuttu, sillä generalisti on valmis ja kiinnostunut ottamaan vastaan uusia rooleja työelämässä. Tämän kiinnostuksen allekirjoittaa myös Pajari.
– Innolla odotan, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan, sillä uusia työnkuvia syntyy jatkuvasti ja generalistille tällainen työmarkkinakehitys tarkoittaa työelämää, joka on mahdollisuuksia täynnä, päättää Pajari.