Biotaloudella on suuri vaikutus Suomen taloudelle. Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2021 julkaiseman tiedotteen mukaan biotalouden tuottama arvonlisä on noin 27 miljardia euroa vuodessa ja sektori kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla.

Alan merkitys kasvanee entisestään tulevaisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden tuottama arvonlisä 50 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä.

Voimakkaassa kasvussa olevan alan kehittämiseksi tarvitaan jatkuvasti lisää uusia asiantuntijoita ja yrittäjiä, jotka hallitsevat biomassojen käyttö-, jalostus-, liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet.

– Biotaloudella on merkittävä rooli, kun halutaan vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä, Itä-Suomen yliopiston tutkija Laura Tomppo kertoo.

Osaajatarpeen varmistamiseksi syntyi Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen käynnistämä Join-bioerko-hanke, jonka tavoitteena on Itä-Suomen kansainvälisen biotalousosaamisen kehittäminen työelämälähtöisen jatkuvan oppimisen keinoin.

Ammattilaisille suunnattu biotalouden erikoistumiskoulutus on suunniteltu valtakunnallisesti useiden korkeakoulujen kesken ja Itä-Suomessa koulutusta on kehitetty edelleen. Savonian TKI-asiantuntija Kasperi Vuorikarin mukaan koulutuksen tavoitteena on syventää ammatissa toimivan henkilön aiempaa tutkintoa vastaamaan tämänhetkisen tehtävänkuvan vaatimuksia.

– Opiskelu on työelämälähtöistä. Oppiminen rakentuu opiskelijan työelämään kytkeytyvän projektitehtävän ympärille, ja lähipäiviin kuuluu yritysvierailuja sekä teoriateemoja, Vuorikari sanoo.

Biotalouden haasteiden edessä vaaditaan monialaista asiantuntemusta ja kykyä nähdä yksittäinen asia osana suurempaa kokonaisuutta.

– Opiskelijoiden erilaiset taustat luovat erinomaisen lähtökohdan niin biotalouden kehitystyölle kuin verkostoitumisellekin, toteaa Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Sini Rantanen.

– Koulutuksesta saa monialaisen käsityksen biotaloudesta sekä osaamista muun muassa viestintään, kehittämiseen ja innovointiin. Erikoistumiskoulutuksen lisäksi pienempiä koulutuksia voidaan räätälöidä yritysten tarpeiden mukaisiksi, Tomppo lisää.

Verkostoituminen alan asiantuntijoiden kanssa sekä kansainvälisyys ovat tärkeä osa koulutusta. Hankkeessa rakennetaan biotalousalan toimijoille monipuolista asiantuntijaverkostoa, jonka tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen korkeakoulu-yritys-yhteistyönä.

– Yhteistyötä tehdään niin kotimaisten yritysten kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tulevaisuudessa kansainvälisen koulutusyhteistyön on tarkoitus laajentua entisestään, kommentoi Rantanen.