Koronaviruksen leviämisen aiheuttama kriisi on laskenut pienten ja keskisuurten yritysten lähiajan suhdanneodotuksia voimakkaasti.
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kahdesti vuodessa julkaistavan PK-yritysbarometrin. Syksyn 2020 barometrin mukaan pohjoissavolaisten yritysten suhdannenäkymien saldoluku on laskenut 18 yksikköä helmikuun 2020 barometrista, ja se on nyt miinus 11. Valtakunnan tasolla suhdanneodotukset ovat laskeneet samassa suhteessa.
Odotukset liikevaihdon kasvusta vastaavat koko maassa pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia, joten nekin ovat laskeneet kevään barometrista 24 yksikköä arvoon miinus kaksi. Myös kannattavuusodotukset ovat heikentyneet, niiden saldoluku on laskenut keväästä 19 yksikköä arvoon miinus yhdeksän.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuussa tekemän suhdannetiedustelun mukaan koronakevät leimaa syksyn suhdannetilannetta myös Pohjois-Savossa, mutta lähitulevaisuuden odotukset näyttävät jo paremmilta.
– Keväällä äkkipysähdys toi palveluyrityksiin ja matkailuun todella kurjan tilanteen, joka kuitenkin hieman parani kesällä, kun rajoituksia purettiin ja pystyttiin olemaan ulkona. Vaikka epävarmuus ja huoli näkyvät, konkurssiriskin ja henkilöstöriskin osalta voi indikoida, että pahin on jo tapahtunut ja toivoa on. Lohdullista on, että konkurssiriski on kevään ja kesän jälkeen pienentynyt. Aiemmin konkurssiriski oli 35 prosenttia, mutta nyt enää noin 24 prosenttia yrityksistä kokee, että konkurssiriski on noussut, kuvailee Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
Syksyn yritysbarometrista käy ilmi, että PK-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Teollisuudessa näkymät ovat Savolaisen mukaan erittäin sumuiset, kun
tilauksia lykätään. Lisäksi rakentamisen määrän odotetaan laskevan, kun rakennuslupia haetaan vähemmän ja hankkeita lykätään eikä uskalleta tehdä uusia avauksia. Barometrin mukaan odotukset investointien lähiajan kehityksessä ovat rakentamisessa päätoimialoista heikoimmat, mikä kertoo poikkeuksellisen suuresta epävarmuudesta talouskasvun ja toimintaympäristön suhteen.
PK-yritysten henkilöstömäärän ei oleteta merkittävästi pienenevän, sillä yritykset sinnittelevät yleensä heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni osaavasta henkilöstöstään. PK-yrityksistä 70 prosenttia aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä.
– Kauppakamariverkoston yrityskyselyn mukaan pohjoissavolaisista yrityksistä noin puolet kertoo, että henkilöstön määrä pysyy samana. Jos tilauksia ei tule eikä kysyntää ole, seurauksena voi kuitenkin olla irtisanomisia, Savolainen kertoo.
EK:n heinäkuun 2020 Suhdannebarometrista ilmenee, että kysyntäongelmat ovat nousseet koronavirustilanteen myötä entistä enemmän pintaan. Vastaajayrityksistä 41 prosenttia koki riittämättömän kysynnän ongelmaksi, teollisuudessa jopa 57 prosenttia vastaajista.
Epävarmasta tilanteesta huolimatta kasvuhakuisten yritysten osuus on pysynyt ennallaan. Menestystä ja kilpailuetua haetaan uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä. Savolaisen mukaan monet pohjoissavolaiset yritykset ovat lähteneet melko vahvastikin kehittämään esimerkiksi omaa verkkoliiketoimintaansa. Savolainen kannustaakin nyt yrityksiä panostamaan tulevaisuuden rakentamiseen, kouluttautumiseen, investoimiseen sekä omaan jaksamiseen, jos se vain on mahdollista.
Yrityksille on koronatilanteen johdosta tarjolla monenlaista rahoitusta. PK-yritykset voivat hakea pankkien tarjoamia lyhennysvapaita ja maksuaikajoustoja, Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainaa (TKI-lainaa), Suomen Teollisuussijoitus Oy:n eli Tesin vakausrahoitusta, Finnveralta takauksia ja lyhennysvapaita, työeläkemaksujen joustoja sekä verohallinnosta veroille maksujärjestelyjä.
Syksyn yritysbarometrin mukaan koronakevään seurauksena PK-yritysten kassatilanne heikentyi alkuvuodesta. Yrityksistä 19 prosenttia raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan kolmen viime kuukauden aikana.
Digitaalisuuden hyödyt ovat puolestaan nousseet hieman edelliseen barometriin nähden. Yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia eri liiketoiminnan osa-alueille pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä.
Savolainen on ilahtunut siitä, että vaikka vientikauppa on yleensä perustunut kasvokkain tapaamiseen, sopimuksia on nyt uskallettu allekirjoittaa digitaalisesti. Etätyö on toisaalta myös korostanut henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. Kanssaihmisiä arvostetaan enemmän nyt, kun heitä saa jo kohdata.
Pandemia on Savolaisen mielestä osoittanut, että ihmismieli on hyvin joustava.
– Maailmassa voi tapahtua mitä vain ja jokaisella on haasteita elämän ja yrityspolun eri vaiheissa, mutta voimme olla ketteriä ja muokata omaa osaamistamme vallitseviin olosuhteisiin. Tarvitsemme nyt globaalisti uskoa ja rohkeutta sekä uskallusta investoida ja kuluttaa, sillä se ruokkii lisätyöllistymistä ja luo kasvua, Savolainen kannustaa.
Lähteet:
PK-yritysbarometri syksy 2020, EK:n Suhdannebarometri heinäkuu 2020, Kauppakamarien yrityskyselyt, yrittajat.fi, ek.fi, kuopiochamber.fi