Yleensä työnhakijalta kysytään muun muassa suurimmista saavutuksista tai haastavimmasta työtilanteesta, siitä mikä hakijaa motivoi tai missä tämä näkisi itsensä viiden vuoden päästä. Hoksottimia tai reagointia voi testata myös hupsulta kuulostavalla kysymyksellä.
On kuitenkin muutamia kysymyksiä, joita työhaastattelussa ei lain mukaan saa kysyä. Nämä koskevat esimerkiksi puoluekantaa tai kuulumista ammattiliittoon, perhetilannetta, uskontoa, etnistä taustaa tai terveydentilaa. Poikkeuksia ovat ainoastaan tilanteet, joissa tieto vaikuttaa työssä suoriutumiseen tai se on tehtävän vaatimuksena.
Ennen haastatteluun kutsumista tekisi mieli käydä kurkkaamassa hakijan sosiaalisen median profiilit, mutta sekin on kiellettyä. Haastattelija ei myöskään saa googlata hakijaa eikä soittaa vaivihkaa hänen entiselle työnantajalleen kysyäkseen kokemuksia.
Kaikki tieto tulee tulla hakijalta itseltään. Jos hakemuksessa on valmiiksi kerrottu someprofiilit tai vinkattu suosittelija, tietoa saa tietysti hyödyntää.
Rekrytointia säätelevät useat eri lait. Jos niiden tuntemus tuntuu liian työläältä, onneksi HR-yritykset pystyvät auttamaan. Ammattilaisten käsissä kaikki lakipykälät ovat aina hallussa ja ajan tasalla. Rekrytointi voi olla jopa miljoonainvestointi, joten se kannattaa tehdä huolella.