Millaista on suomalainen johtajuus? Mielikuvissa suomalainen johtaja on usein aavistuksen insinöörimäinen asiaosaaja, jonka vahvuudet eivät ole kommunikaatiossa ja ihmislähteisessä innostamisessa.
Suomalaista johtajuutta kuvaillaan myös suoraksi, selkeäksi ja rehelliseksi. Valitettavan usein kolikon kääntöpuolella on niin sanottu management by perkele -asenne, joka pahimmillaan myrkyttää koko työyhteisön ilmapiirin.
Vuoden 2022 alussa julkaistun Johtajuusbarometrin mukaan nuoret aikuiset kaipaavatkin muutosta johtajuuteen. Suomen Nuorkauppakamarit ry:n, Työterveyslaitoksen sekä TYÖ2030-ohjelman toteuttamaan tutkimukseen vastanneista vain viidesosa oli tyytyväisiä siihen, miten johtajuus suomalaisessa työelämässä tällä hetkellä ymmärretään.
Vastauksista ilmeni, että alle 18–40-vuotiaat toivovat suomalaisen johtamiskulttuurin olevan aiempaa ihmisläheisempää, monimuotoisempaa ja tasa-arvoisempaa. Tulevaisuuden johtajalta kaivataan myös vastuullisuutta sekä kykyä muutosjohtamiseen.
– Muutosjohtamisen merkitys korostuu entisestään työelämän murroksessa. Työnteon tavat pirstaloituvat, minkä lisäksi johtajan on huomioitava esimerkiksi etätyön ja digitalisaation kaltaiset työelämää muokkaavat ilmiöt, kertoo Suomen Nuorkauppakamarien kansallinen puheenjohtaja Mari Männistö.
Työelämän murros pohdituttaa
Vaikka muuttuvaan työelämään liittyy uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia, suhtautuvat useimmat suomalaiset meneillään olevaan murrokseen huolestuneesti. Konsultointiyhtiö CGI:n tekemän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista kokee työelämän murroksen ahdistavana ja vain 15 prosenttia suhtautuu siihen myönteisesti ja innostuneesti.
Tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden kasvaessa johtajalta odotetaan kykyä luotsata läpi haasteellisten aikojen. Johtajuusbarometrin mukaan huomisen johtaja on tarkkanäköinen edelläkävijä, joka tukee ja mahdollistaa. Tärkeää on myös organisaation monimuotoisuuden huomioiminen.
– Sukupuolten ja kulttuurisen tasa-arvon lisäksi myös itse johtajuudesta toivotaan nykyistä tasa-arvoisempaa. Kaikilla organisaation jäsenillä tulee olla mahdollisuus osallistua sen toiminnan kehittämiseen ja vastuuta tulee jakaa eri tasoille, Männistö sanoo.
Vastuuta kaivataan ja halutaan
Männistön mukaan hyvät alaistaidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä. Johtajuus ei ole enää pelkästään niin sanottujen tittelijohtajien vastuulla, vaan vastuu jakautuu organisaation kaikille jäsenille.
Jopa yli 50 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että työntekijät haluavat osallistua tulevaisuudessa myös organisaation liiketoimintastrategiaan liittyvien asioiden – kuten toiminnan suunta, visio, tarkoitus ja arvot – suunnitteluun ja toteuttamiseen.
– Vastausten perusteella vastuuta halutaan ottaa kaikilla tasoilla, eikä asioiden odoteta tai edes haluta tulevan johdolta annettuina. Vastuuta kaivataan ja halutaan, Männistö huomauttaa.
JCI kysyi: Oletko ollut nimikkeeltäsi johtaja
30 % vastaajista
on tällä hetkellä työnimikkeenä johtaja, vaikka 3 % ei titteliään haluaisikaan.
12 % vastaajista
on aikaisemmin ollut työnimikkeeltään johtaja ja suurin osa heistä haluaisi johtajaksi myös uudelleen.
58 % vastaajista
ei ole koskaan ollut työnimikkeeltään johtaja, mutta 87 %:lla vastaajista on tai on ollut kuitenkin muunlaista kuin hallinnolliseen asemaan sidottua johtajuusroolia.
88 % miehistä
77 % naisista
Halukkuus toimia johtajana on yleisempää miehillä kuin naisilla. Halukkuus johtajuuteen ei eroa ikäluokkien tai asuinpaikan suhteen.
49 % naisista
37 % miehistä
Jos vastaajalla ei ollut kokemusta johtamisesta, naisilla halukkuus toimia johtajana on miehiä korkeampaa.
Lähde: Suomen Nuorkauppakamarit: Valtakunnallinen johtajuusbarometri 2022. Johtajuusbarometri on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta www.johtajuusbarometri.fi