Riitta Forsten-Astikainen on monipuolinen verkostoituja, jolle Itä-Suomen elinvoimaisuus on sydämen asia. Forsten-Astikainen pitää metakkaa itäisen Suomen puolesta ja yhdistää alueen toimijoita, kuntia ja kaupunkeja yhteiseen rintamaan. Tavoitteena on herätellä yhteisvoimin muun muassa päättäjiä huomaamaan alueen erinomaisuus.
– Suomessa on rahoitettu erilaisia kasvukäytäviä yli 10 vuotta, mutta näissä rahoituksissa Itä-Suomi on aina ollut tyhjä taulu. Eri tahot ovat jo vuosia pitäneet keskustelua yllä jo pelkästään Itä-Suomen edunajamisenkin näkökulmasta, kertaa Forsten-Astikainen taustoja ja jatkaa:
– Viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriö rahoitti kolmea kasvukäytävää, joista ainoa uusi oli Viitoskäytävä eli meidän ylimaakunnallinen aluekehitys- ja verkostoitumishankkeemme. Saimme rahoitusta yli puoli miljoonaa, iloitsee Forsten-Astikainen.
Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke -hanke on Pohjois-Savon liiton hallinnoima, ja Forsten-Astikainen valittiin projektin hankejohtajaksi. Hankkeen tavoitteena on paitsi pitää ääntä itäisestä Suomesta, myös yhdistää alueen toimijoita systemaattisemmin sekä herättää myös suuren kansan mielenkiinto Viitoskäytävää kohtaan.
Viitoskäytävä on mielentila
Kun perjantaina kello lyö työpäivän loppumista, monen ajatukset suuntautuvat alitajuisesti Viitoskäytävän suuntaan. Viitoskäytävä on 900 kilometriä pitkä vyöhyke, joka muodostuu Suomea halkovan valtatie 5:n ja Savon radan ympärille. Matkan varrella on viisi projektissa mukana olevaa aluetta: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Koillismaa ja Itä-Lappi.
– Viitostie on Suomen suurin mökkitie, sillä sen varrella on muuhun Suomeen verrattuna eniten mökkejä, vapaa-ajan asuntoja, perintöasuntoja sekä lomaosakkeita. Nämä muistetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ajatukset kääntyvät kohti vapaa-aikaa tai etätöihin siirtymistä, kuvailee Forsten-Astikainen.
Alueella on myös paljon upeaa luontoa, mäkeä, mutkaa ja järviä. Käytävän suuruudesta kertonee sekin, että siihen kuuluu peräti 30 prosenttia koko Suomen maapinta-alasta sekä 40 prosenttia makean veden pinta-alasta. Viitoskäytävää voi luonnehtia myös matkailukäytäväksi.
– Käytävän varrella on useampi suuri matkailukeskus, kuten Tahko, Vuokatti, Ruka ja Pyhä sekä runsaasti pienempiä kohteita. Alueella on myös peräti 13 kansallispuistoa, jotka ovat viime vuosina tehneet kävijäennätyksiä, kertoo Forsten-Astikainen.
Suomen raaka-aineiden aarreaitta
Itäistä Suomea voisi luonnehtia maan raaka-aineiden aarreaitaksi, sillä alueen kolme suurinta toimialaa ovat metsätalous, kaivannaisteollisuus ja puutuoteteollisuus. Alueelta lähtee runsaasti raaka-aineita myös muualle Suomeen tai maailmalle jalostukseen.
– Saimaan kanavan kautta kulkeneen rahdin siirtäminen kumipyörille tarkoittaa käytännössä noin 27 000 täyttä rekallista lisää lastia Suomen teille. Siilinjärveläinen Yara on ollut suurin Saimaan kanavaa käyttänyt vientiyritys ja nyt siis myös merkittävä rata- ja tieinfran käyttäjä, Forsten-Astikainen konkretisoi toimivan infran merkitystä.
– Kaikki ei tosin harmiksemme kirjaudu alueemme ansioksi, sillä esimerkiksi merta pitkin kuljetettavat tuotteet kirjautuvat satamien kirjoihin. Pian kuitenkin valmistuu Pellervon taloustutkimuksen tekemä selvitys, jossa alueen merkittävä kansantaloudellinen merkitys selvitetään, jatkaa Forsten-Astikainen.
Viitoskäytävän alueella on noin 197 000 työpaikkaa sekä runsaasti erilaista osaamista aina valmistavasta teollisuudesta korkean teknologian yrityksiin. Forsten-Astikainen huomauttaa, että alueella on myös kenties yllättävä valttikortti, sillä Viitoskäytävällä asuu muuhun maahan verrattuna eniten toisen asteen koulutuksen käyneitä ihmisiä.
– Toisen asteen käyneistä ammattilaisista on pula eri puolilla Suomea, mutta he ovat pääsääntöisesti hyvin paikkauskollisia. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista kilpaillaan, mutta he eivät halua lähteä alueelta. Näen tämän suurena vahvuutena, Forsten-Astikainen kertoo.
Satoja kilometrejä pitkä käytävä pilkkoutuu useampaan tunnin työssäkäyntialueeseen: Mikkeliin, Pieksämäkeen, Varkauteen, Kuopioon, Iisalmeen, Kuusamoon ja Kemijärveen. Ihmiset ovat tottuneet pendelöimään kuntien välillä, sillä moni haluaa asua esimerkiksi maaseudun rauhassa järven rannalla, mutta käydä silti töissä kaupungissa.
– Itä-Suomessa tunnissa pääsee ajamaan helposti sata kilometriä, kun taas ruuhka-Suomessa saattaa samassa ajassa edetä vain 10 kilometriä. Myös työelämän murros on muuttanut suhtautumista asuinpaikkaan, sillä nyt töitä tehdään paljon myös joustavasti etänä, pohtii Forsten-Astikainen.
Ylpeästi Viitoskäytävän varrelta
Kaiken kaikkiaan kaikkien tulisi ehdottomasti olla ylpeitä siitä, että he asuvat, elävät, yrittävät ja investoivat Viitoskäytävän varrella. Kyse on kuitenkin valtavasta alueesta, jolla asuu joka kymmenes suomalainen. Alueella sijaitsee yhteensä 48 kuntaa, mikä tarkoittaa noin 16 prosenttia Suomen kaikista kunnista.
– On ollut upeaa nähdä, miten monet kunnat, kaupungit ja organisaatiot ovat halunneet lähteä tähän yhteiseen projektiin mukaan. Alueen menestys perustuu me-henkeen ja verkostoihin. On tärkeää näyttäytyä
yhtenä rintamana ja tuoda esille alueen monimuotoisuutta sekä sen merkittävä kansantaloudellinen arvo, jota ei vielä kunnolla tunnisteta, summaa Forsten-Astikainen.
