Takaisin sivun yläreunaan

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisenakin

Teksti Oodia/Joona Paakkanen | Kuvat Mieli ry

Tunnetaidot ovat ihmisen itsetunnon ja mielenterveyden perusta. Jokainen voi kehittää omia tunnetaitojaan ja tuoda siten hyvinvointia sekä itselleen että läheisilleen.

Ovatko hermosi jatkuvasti kireällä työkiireiden puristuksessa? Purkautuuko paha olosi huutamalla ja tiuskimalla, kun raskaan työpäivän jälkeen saavut väsyneenä kotiin ja edessäsi odottaa lukematon määrä tekemättömiä kotitöitä?

Monille meistä edellä mainitut tilanteet ovat todellisuutta. Pahimmillaan ikävät tunteet voivat kasaantua mustaksi möykyksi, joka kerta toisensa jälkeen kaadetaan suodattamatta läheisten tai työkaverien niskaan.
Vaikeiden tunteiden kierre on kuitenkin mahdollista pysäyttää. Avainasemassa ovat tunnetaidot, joilla tarkoitetaan ihmisen kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan.

Ilman toimivia tunnetaitoja ihminen on helposti omien tunteidensa vanki, jolloin sekä oma hyvinvointi että ihmissuhteet voivat kärsiä. MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Tiina Tuomisen mukaan omia tunnetaitojaan voi opetella ja kehittää läpi elämän.

– Tunnetaidot opitaan useimmiten lapsuudessa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä oppia lisää omista ja muiden tunteista. Ihmiset ovat pohjimmiltaan laumaeläimiä, joten tunnetaitoja tarvitaan kaikkialla siellä, missä ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa, Tuominen sanoo.

Omien ja muiden tunteiden tunnistaminen on perusta hyvinvoinnille ja vuorovaikutustaidoille, muistuttaa MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Tiina Tuominen.

 

Puutteellisilla tunnetaidoilla on yhteys masennukseen

Vakavaa masennusta sairastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin terveydellinen taakka yhteiskunnille niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti.

Puutteet tunnetaidoissa voivat tutkitusti altistaa masennukselle. Vuonna 2019 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan huonot taidot tunteiden tunnistamisessa voivat altistaa erityisesti nuoret masennukselle kuormittavissa ja stressaavissa elämäntilanteissa. Tunnetaidot kietoutuvatkin ihmisen terveyteen, kehitykseen ja hyvinvointiin monin tavoin.

– Toimimattomat tunnetaidot voivat johtaa mielenterveyden ongelmiin sekä vahingollisiin tunteiden käsittelytapoihin, kuten päihteidenkäyttöön, tunnesyömiseen tai liialliseen työntekoon, Tuominen tietää.

Tunteiden välttely voi Tuomisen mukaan pahimmillaan aiheuttaa dominoefektin, jonka lopputulemana on esimerkiksi syömishäiriö tai työuupumus. Monien mielenterveyden häiriöiden taustalla voivat olla puutteelliset tunteiden käsittelytaidot.

Omia tunnetaitoja voi opetella

Omaa hyvinvointia voi lisätä opettelemalla tunnistamaan ja hyväksymään itsessään epämiellyttäviä tunteita. Aluksi pitää tulla tietoiseksi omista tunteistaan ja pohtia, miten ne ilmenevät tuntemuksina kehossa. Tuominen neuvoo nimeämään kolme tunnetta, joita esimerkiksi tietyssä vaikeassa tilanteessa kokee. Usein koemme haastavassa tilanteessa useampaa tunnetta samaan aikaan.

– Kannattaa tarkkailla omia kehollisia aistimuksia. On tärkeää opetella tuntemaan tunne kehossaan, jolloin myös sen säätely ja tunnistaminen muuttuu helpommaksi, Tuominen neuvoo.

– Hankalissa tilanteissa kannattaa yrittää hengittää rauhallisesti, jolloin sydämen syke laskee ja myös tunteiden käsittely ja säätely helpottuu. Usein tunteen pahin terä katoaa noin 30 sekunnissa, Tuominen opastaa.

Kyky hyväksyä ja käsitellä omia tunteitaan auttaa siten sietämään paremmin esimerkiksi stressiä ja stressaavia tilanteita.

Tunnetaitoja tarvitaan myös työpaikalla

Ihminen viettää suuren osan elämästään töitä tehden. Hyvien tunnetaitojen merkitys korostuukin työelämässä, jossa risteävät tunteet, tavoitteet ja pyrkimykset aiheuttavat ristiriitatilanteita.

– Mikäli työntekijöiden tunnetaidoissa on puutteita, voi ristiriidoista seurata hallitsemattomia tunteenpurkauksia, jolloin looginen ajattelu väistyy ja tunteet ottavat vallan, Tuominen sanoo.

Jatkuvat ristiriidat johtavat usein työilmapiirin tulehtumiseen ja heikentävät myös organisaation menestymismahdollisuuksia. Yksilötasolla käsittelemättömät tunteet voivat johtaa stressiin tai masennukseen.
Johtajan ja esihenkilön tunnetaidot ovat tärkeässä roolissa työpaikan tunneilmaston muodostumisessa. Tuominen kuitenkin muistuttaa, että jokainen voi omalta osaltaan kehittää tunnetaitojaan aivan kuten muitakin työelämätaitoja.

– Ikävä tunne voi syntyä esimerkiksi päätöksentekotilanteessa, jossa oma mielipide ei tule huomioiduksi. Tällöin on hyvä pysähtyä tunteen äärelle, hengittää rauhallisesti ja tuntea kehossa nousevia tuntemuksia ennen kuin puhuu voimakkaan tunteen värittämän näkökulman läpi, Tuominen vinkkaa.

Lähteet: sciencedaily.com, iltalehti.fi

Jaa artikkeli

Tekijät

Joona Paakkanen