Takaisin sivun yläreunaan

Positiivista työnantajamielikuvaa rakentamassa

Teksti Oodia/Joona Paakkanen | Kuvat Mirjami Ikonen

Kilpailu osaajista on kovaa alalla kuin alalla. Työntekijäpulan kasvaessa moni organisaation panostaa positiivisen työnantajamielikuvan rakentamiseen työnantajabrändäyksen kautta.

Tietokirjailija Michael Kerrin mukaan työhaastattelu on kuin koe-esiintyminen, jossa arvioidaan työnhakijan kokonaisvaltaista sopivuutta haettuun työpaikkaan ja työyhteisöön. Kysymys ”miksi palkkaisimme juuri sinut?” kiteyttää usein koko työhaastattelutilanteen.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla tilanne voi monilla aloilla kääntyä päälaelleen. Kun osaajapulan kasvaessa kilpailu huippuluokan osaajista kiihtyy, täytyy yritysten vakuuttaa potentiaaliset työnhakijat kyseisen työpaikan erinomaisuudesta.

Osaajien houkuttelussa tarvitaan rekrytointimarkkinointia, johon kuuluu osana työnantajabrändäys, eli positiivisen työnantajamielikuvan rakentaminen.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden yliopistonlehtori Mirjami Ikosen mukaan työnantajamielikuvasta huolehtiminen antaa eväät sekä potentiaalisimpien työntekijöiden rekrytoimiseen että nykyisten työntekijöiden sitouttamiseen.

‒ Työnantajabrändäyksen tulee ensisijaisesti lähteä organisaation sisältä. Kun olemassa oleville työntekijöille tarjotaan erinomainen työntekijäkokemus, heijastuu se myös ulospäin, Ikonen kertoo.

Mikäli organisaatiossa on suuria ongelmia, voi osaajien houkuttelu olla haastavaa. Ikosen mukaan työnantajamielikuvan rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

‒ Työnantajamielikuvan kehittämiseen osallistuvat HR:n ja markkinoinnin lisäksi koko organisaatio johtoa myöten. Parhaita lähettiläitä ovat nykyiset ja entiset työntekijät, Ikonen korostaa.

Työnantajabrändäyksen merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet Tunnon ja Glassdoorin kaltaiset palvelut, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua työpaikkoihin anonyymin vertaisarvioinnin kautta

Palveluiden tarkoituksena on lisätä työelämän läpinäkyvyyttä. Työpaikkoja koskevia arvioita selaamalla työntekijän on helpompi löytää niin osaamistaan kuin arvojaan vastaava työpaikka.

Ikosen mielestä yrityksen arvojen tulee olla linjassa organisaatiokulttuurin kanssa. Mikäli kirjatut arvot eivät ilmene organisaation arjessa ja toimintatavoissa, syntyy arvoristiriita.

‒ Hakijalla ei ole aina käsitystä siitä, millaista arki yrityksessä on. Avoin viestintä esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntäen on keino välittää organisaation arvoja ja toimintatapoja sen ulkopuolelle, Ikonen sanoo.

Organisaation arvot kannattaa ottaa vahvasti esille myös rekrytointiprosessin aikana. Näin löydetään helpommin henkilöitä, joiden oma arvomaailma vastaa yrityksen arvoja.

‒ Luottamus työnantajan ja työntekijän välillä luodaan jo työnantajamielikuvan pohjalta. Valintaprosessi vaikuttaa siihen, millaiseksi luottamus ja yhteistyö jatkossa muodostuvat.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden yliopistonlehtori Mirjami Ikosen mukaan työnantajamielikuvan rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

Tarjoa hakijalle positiivinen työnhakijakokemus

Onko sinullakin kokemuksia rekrytoinneista, joissa kaikki ei ole sujunut niin kuin olisit työnhakijana toivonut? Hakuvaiheessa joudut täyttämään useita erillisiä lomakkeita, ja vastaus lähetettyyn hakemukseen kestää tuskastuttavan kauan. Viikkojen kuluessa sinulle ei välttämättä tiedoteta mitään rekrytointiprosessin etenemisestä.

Vaikka hakijakokemuksen tärkeydestä on puhuttu julkisuudessa jo vuosia, monilla työnantajilla on yhä parannettavaa hakijakokemuksen hallinnassa. Henkilökohtainen palaute ja prosessin etenemisestä kertominen ovat tärkeitä elementtejä koko rekrytointiprosessin ajan.

Aihetta on viime vuosien aikana tutkittu Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Aiemman teorian vastaisesti valintapäätöksestä ilmoittamatta jättäminen ei vaikuta tilastollisesti merkittävästi hakijakokemukseen, todetaan Saara-Kaisa Suomelan pro gradu -tutkielmassa.

Tutkimuksen mukaan työnhakija saattoi hakea uudelleen samaan organisaatioon, vaikka hakuprosessin aikana ei olisi annettu henkilökohtaista palautetta. Hakijat luottavat enemmän yritysten nykyisten työntekijöiden arvioihin kuin organisaation antamiin tietoihin.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Mirjami Ikosen mukaan niin sanotulla word-of-mouth-viestinnällä on siten vaikutusta työnantajamielikuvan rakentumiseen.

– Viestinnän rooli on keskeinen. Vaikka henkilökohtaista palautetta arvostetaan, on sosiaalisen verkoston suosituksilla yhä suurempaa merkitystä. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta, Ikonen lisää.

Jaa artikkeli

Tekijät

Joona Paakkanen