Perhevapaauudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot ja yrittäjyyden eri muodot. Tarkoituksena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä osaltaan kaventaa naisten ja miesten välisiä palkka- ja eläke-eroja.
Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Myös päivärahapäivien kokonaismäärä lisääntyy. Vanhempainpäivärahapäiviä voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti, ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle. Tämä myös helpottaa yrittäjien mahdollisuuksia pitää perhevapaata yritystoiminnan kärsimättä.
Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtavan asiantuntijan Seija Jalkasen mukaan uudistuksella haetaan sitä, että miehetkin alkaisivat käyttää pidempiä perhevapaita ja äitien työhön paluu nopeutuisi.
Perhevapaiden tasaisemman jakautumisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti naisten työuraan ja työmarkkina-asemaan ja tätä kautta myös palkkakehitykseen ja tulevan eläkkeen määrään.
– Uudistuksen vaikutuksia seurataan sen voimaantulon jälkeen erilaisilla mittareilla, kuten sillä, kuinka paljon vapaita on käytetty ja ketkä päivärahoja ovat käyttäneet. Käyttäytymismuutoksiin päästään vasta pidemmällä aikavälillä, Jalkanen kuvailee.
Uudet vanhempainpäivärahat
Kumpikin vanhempi saa 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0–63 päivärahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi on 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha, eli kaikkineen päivärahapäiviä on yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt ja voi luovuttaa omasta 320 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää (2 x 63 pv) esimerkiksi puolisolleen. Kaksosten, kolmosten ja muiden monikoiden perheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
Raskaana oleva voi jäädä työstään pois nykyistä joustavammin. Raskausvapaan voi aloittaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa tai työnantajan kanssa sopien viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Yrittäjät, opiskelijat ja muut, joilla ei ole työsuhdetta, voivat aloittaa raskausrahajakson haluamanaan ajankohtana aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.
Vanhempainrahaa voi hakea myös osittaisena (puolikkaana), jos tekee osa-aikatyötä. Kotihoidontukea voi halutessaan saada lapsen puolen vuoden iän jälkeen vanhempainrahajaksojen välissä.
Työsuhteessa olevilla on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden. Jos kahden vuoden sisään perheeseen syntyy useampia lapsia, voi pitää enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata kalenterivuodessa.
Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.
Lähteet: stm.fi, yrittajat.fi