Nykyinen suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu pitkälti metsien voimin. Metsät ovat keskeisessä osassa myös uudempien haasteiden ratkaisussa, kun maailmassa etsitään keinoja muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Myös kansallinen metsästrategia tähtää siihen, että metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde.

– Metsät toimivat merkittävinä hiilinieluina, sillä puukuutio sitoo itseensä noin 900 kiloa hiilidioksidia. Ilmastokeskustelussa tulee nostaa keskiöön metsien kestävä käyttö, sillä kestävä kiertotalous luodaan riittävällä ja kasvavalla biotaloudella, sanoo Metsähoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman.

Suomessa on maailman parhaat mahdollisuudet luoda kilpailukykyisiä biotalouden ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Metsien vuotuinen kasvu on ylittänyt hakkuiden määrän yli 50 vuoden ajan. Se ei ole sattumaa, sillä 1960-luvulta lähtien Suomessa on haluttu panostaa metsien hoitoon. Sahlmanin mukaan päätös metsien hoitamisesta ja vaalimisesta tulee tehdä uudelleen, jotta metsää riittää jatkossakin ja hakkuumääriä voidaan lisätä.

– Luke on tutkinut, että kasvua voidaan lisätä nykyisestä 110 miljoonasta 150 miljoonaan puukuutioon. Se vaatii metsänomistajilta systemaattisia päätöksiä ja toimenpiteitä, kertoo Sahlman.

Metsää voidaan kasvattaa muun muassa metsittämällä puuttomia alueita, kuten turvetuotannosta tai maataloudesta poistuneita peltoja. Toinen tärkeä toimenpide on tehdä metsänhoitotyöt ajallaan. Kuten porkkanatkin, myös puut tarvitsevat ympärilleen tilaa kasvaakseen suuriksi. Hoidettu metsä on paitsi kaunis katsella, se on myös isompi hiilinielu sekä arvokas myyntikohde ja perintö seuraaville sukupolville.

– Puurakentamiseen panostaminen on yksi valtion kärkihankkeista. Rakentamiseen tarvitaan laadukasta ja paksua tukkipuuta. Ja sitä saadaan, kun metsiä ”kitketään” eli harvennetaan ajallaan, muistuttaa Sahlman.

Nuorten metsien kunnostuksen ja ensiharvennusten lisääntyvien määrien myötä pieniläpimittaisen puun osuus markkinoilla lisääntyy. Sahlmanin mukaan sille tulee kehittää käyttöpaikkoja esimerkiksi energiantuotannossa. Harvennushakkuista syntyvälle puumateriaalille sopiva paikka voi olla suunnitteilla oleva Finnpulpin tehdas.

– Kaikille tehtaan tuotteille on olemassa markkinat pääosin ulkomailla. Vaikka kyseessä on valmiiksi maailman puhtain sellutehdas, on hyvä asia, että se joutuu uuden lupahakemuksen myötä tarkastelemaan ympäristövaikutuksia vielä tarkemmin, pohtii Sahlman.

Puulla voi korvata kaiken öljypohjaisen, joten se on ratkaisevassa asemassa muovin käytön vähentämisessä. Koska suuri osa tuotteista menee vientiin, metsillä on myös merkittävä talousvaikutus. On tärkeää huomioida, että metsäteollisuus tuo työtä sinne, missä puut kasvavat, eli pikkukuntiin.

– Puusta yhteiskuntamme on rakennettu ja metsässä on avaimet myös sen ylläpitämiseen, summaa Sahlman.