Kaikki tietävät savolaisen kalakukon. Kalakukko on saavuttanut valtakunnallisen menestyksen ja tunnettuuden siinä missä muut Pohjois-Savon perinneruoat, kuten leipäressu, pannurieska, talkkunakset tai uunijuusto ovat kamppailleet suosion kanssa. Riisipiirakoistakin karjalanpiirakka tulee ensimmäisenä mieleen.
Pohjois-Savo on kuitenkin voimakasta ja kehittyvää maaseutuyrittäjyyden aluetta. Maito, liha ja marjat ovat alueen vahvoja raaka-aineita. Juustot, marjamehut sekä kala-, liha- ja kasvistuotteet ovat Suomessa tunnetuimpia elintarvikkeita. Maidontuotannossa Pohjois-Savo häviää täpärästi vain Pohjois-Pohjanmaalle. Kuopio ja Kiuruvesi ovat kaksi Suomen suurinta maidontuottajaa. Naudanlihaa meillä tuotetaan 13,8 prosenttia koko Suomen tuotannosta. Pohjois-Savo onkin perinteistä karjatalousaluetta, ja korkeatasoinen kotieläintalous on edelleen alueen maatalouden vahvuuksia.
Koko Savon alue vastaa leijonanosasta Suomen marjatuotantoa. Marjojen tuotannosta peräti 27,6 prosenttia tapahtuu Pohjois-Savossa. Suonenjoen mansikka onkin tunnettuudeltaan kalakukon luokkaa.
Mansikanviljelyllä Suonenjoella on satavuotinen perinne. Mansikanviljely myyntiin alkoi ensimmäisen maailmansodan aikoihin, kun opettaja Olavi Leskinen Seppälän tilalta Halolanmäeltä sai pärevakkaansa kaksitoista mansikan tainta, istutti ne koulun tontille ja aloitti oman viljelyn, joka laajeni aina kolmeen hehtaariin saakka. Leskisen esimerkki innosti koululaisia ja naapureita, ja mansikan viljely levisi koko kuntaan. Marjantuotannon yrityksiä maakunnassa on 228 kappaletta, mikä on 13,8 prosenttia koko maan alan yrityksistä.
Karjatalouden ja marjanviljelyn ohella Pohjois-Savosta löytyy toki myös monenlaista muuta ruoantuotantotoimintaa mehiläistiloista yrttipuutarhoihin. Luomun ja lähiruoan tuotanto on myös lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Monipuolinen ja virkeä maatalous ruokkii myös erilaisia elintarvikeyrityksiä, joista monet ovat kasvaneet valtakunnallisesti merkittäviksi yrityksiksi.
Pohjois-Savon aluetalouskatsauksen mukaan elintarviketeollisuuden liikevaihto on kasvanut jo neljättä vuotta peräkkäin. Viime vuonna kasvua kertyi, jopa 3,6 prosenttia, koko maassa liikevaihto kasvoi noin 2,6 prosenttia.
Makuja ja tuotteita löytyy jokaiselle asti. Runsas ja laatutietoinen tuotanto sekä elinvoimainen elintarvikeyrityskanta pitävät Pohjois-Savon aluetta jatkossakin merkityksellisenä osana Suomen ruokakulttuuria. Paikallisesti tuotetulla ruoalla on myös kysyntää ulkomaita myöten.
– Ihmiset matkustavat ja haluavat tuotteita maailmalta, mutta toisaalta ruoan jäljitettävyys koetaan tärkeäksi. Oman kunnan tuotteet ja suomalaiset tuotteet ovat tärkeitä, kertoo K-Citymarket Päivärannan kauppias Pasi Toppari.
– Isojen osastojen ja satojen tuottajien joukkoon mahtuu pieniäkin tuottajia ihan parilla tuotteella, ja näitä lähituottajia etsitään tuotevalikoimaan aktiivisesti. Kiinnostus ja suosio varmistavat sen, että tuotteet pysyvät valikoimassa ja ihmisiä voidaan palvella lähituottajien tuotteilla. Toisaalta isotkin tuottajat pitävät huolta siitä, että ruoka on kotimaista. Suomalaisesta ruokahuollosta ja suomalaisesta maanviljelyksestä tuleekin pitää huolta. Meillä on valtavan upea ja hieno luonto ja kehittynyt maataloustekniikka, mutta Suomen erikoisolosuhteet on huomioitava myös hinnassa. Ruoantuottajillakin pitää olla mahdollisuus elämään. Suomen maataloutta on arvostettava. Suomalainen ruoantuotanto on kaiken muun pohja, Toppari sanoo.